tiistai 14. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 1, Katarina Welin

2010-luvun puolella suomalaisten luottaminen talouskasvuun on ollut jo muutamaan kertaan negatiivisten lukujen puolella. Kun otetaan huomioon tulevat veronkiristykset, ei ole ihme, että kuluttajien ostamisinto vähenee huomattavasti.
     Hyvänä esimerkkinä Helsingin Sanomien artikkelissa ”Suomen talouden vaatimaton vauhti säikäytti” (30.9.2014) mainitaan, että nykypäivän kuluttajat ovat vähentäneet muun muassa ravintoloissa käymistä. Myös elintarvikkeista tingitään ostamalla halvempaa laatua ja esimerkiksi samankaltaisia tuotteita, jotka ovat yksinkertaisesti edullisempia, vaikka saataisiin sama määrä raaka-ainetta. Esimerkiksi ostetaan ennemmin porsasta kuin naudanlihaa.
     Myös vaatteiden sekä sisustustarvikkeiden myynti on ollut laskussa. Silti aina niin sanottujen sesonkien - kuten kesäkaudesta siirtyminen talvikauteen – jälkeen tuotteiden myynti nousee alennusmyyntien johdosta. Monet kuluttajat miettivätkin valmiiksi, että ostavat vasta kesän jälkeen esimerkiksi uudet terassikalusteet, sillä niitä saa halvemmalla, kun on alennus- tai poistomyyntien aika.
     Myöskin, jos jollain tuotteella on useita myynnin kasvuvuosia takana, ei ole ihme, jos se näin talouden heikkenemisen aikaan laskee. Eihän minkään tuotteen myynti voi olla ikuisuutta nousussa.
     Suuren naapurimaamme Venäjän sekä Ukrainan välit saattavat myös vaikuttaa suomalaisten rahankulutukseen, sillä se pitkälti vaarantaa Suomen vientinäkymiä. Kuluttajien luottamus ei siis luultavasti ole nousussa hetkeen, sillä ainakaan tässä vaiheessa ei Venäjä-Ukraina tilanteeseen nähdä muutosta.
     Kansantalouden epävarmuus aiheuttaa harmaita hiuksia tietenkin kuluttajille, jotka alkavat huolehtia yhä enemmän siitä, mihin ja paljonko sitä rahaa sitten käytetäänkään. Lisähuolia aiheuttaa myös se, ettei yrityksillä ole enää varaa palkata niin paljoa työntekijöitä. Työttömyydestä seuraa kotitalouksien rahavarastojen hupeneminen, näin ollen myös pienempi kulutus ja yritysten myynnin heikkeneminen. Valtio joutuu myös vähentämään kulujaan tai vaihtoehtoisesti lisäämään verotusta.
     Nykypäivän talouden heikkeneminen ei kuitenkaan vaikuta vain maan sisäisesti, vaan globaalistikin. Näin ollen, jos kansantalous on huono, se vaikuttaa myös toisiin maihin esimerkiksi tuottavuuden ja oston kannalta. Maa ei välttämättä pysty enää tuottamaan niin paljon jotain tuotetta, kuin joku toinen maa tarvitsee, eikä sillä ole myöskään niin paljoa varaa ostaa muilta valtioilta. Suureen velkakriisiin joutuneita valtioita joudutaan myös yleensä auttamaan, mikä taas lisää auttajamaan velkaantumisen riskiä.

     Yleensä talous alkaa kuitenkin jossain kohtaa jälleen kasvaa, kun ulkomaille alkaakin mennä enemmän tuotteita kaupaksi ja yritykset saavat lisää rahaa, jolla voi palkata lisää työvoimaa ja näin ollen sekä rahan että talouden kiertokulku jatkuu.

1 kommentti:

  1. Hyvin jäsennelty teksti. Esimerkit ja viittaukset pohjatekstiin helpottivat tilanteen hahmottamista. Myös talouden heikkenemisen vaikutus myös globalisaatisesti oli minusta hyvä huomautus.
    Talouden heikkenemisen vaikutusta kansantalouteen oli myös hyvin pohdittu.
    Teksti oli helppolukuinen sekä kaikki tärkeimmät oltiin sanottu lyhyesti ja ytimekkäästi! Hyvä kokonaisuus!

    VastaaPoista