2010-luvun
puolella suomalaisten luottaminen talouskasvuun on ollut jo muutamaan kertaan
negatiivisten lukujen puolella. Kun otetaan huomioon tulevat veronkiristykset,
ei ole ihme, että kuluttajien ostamisinto vähenee huomattavasti.
Hyvänä esimerkkinä Helsingin Sanomien
artikkelissa ”Suomen talouden vaatimaton vauhti säikäytti” (30.9.2014)
mainitaan, että nykypäivän kuluttajat ovat vähentäneet muun muassa
ravintoloissa käymistä. Myös elintarvikkeista tingitään ostamalla halvempaa
laatua ja esimerkiksi samankaltaisia tuotteita, jotka ovat yksinkertaisesti
edullisempia, vaikka saataisiin sama määrä raaka-ainetta. Esimerkiksi ostetaan
ennemmin porsasta kuin naudanlihaa.
Myös vaatteiden sekä sisustustarvikkeiden
myynti on ollut laskussa. Silti aina niin sanottujen sesonkien - kuten
kesäkaudesta siirtyminen talvikauteen – jälkeen tuotteiden myynti nousee
alennusmyyntien johdosta. Monet kuluttajat miettivätkin valmiiksi, että ostavat
vasta kesän jälkeen esimerkiksi uudet terassikalusteet, sillä niitä saa
halvemmalla, kun on alennus- tai poistomyyntien aika.
Myöskin, jos jollain tuotteella on useita
myynnin kasvuvuosia takana, ei ole ihme, jos se näin talouden heikkenemisen
aikaan laskee. Eihän minkään tuotteen myynti voi olla ikuisuutta nousussa.
Suuren naapurimaamme Venäjän sekä Ukrainan
välit saattavat myös vaikuttaa suomalaisten rahankulutukseen, sillä se pitkälti
vaarantaa Suomen vientinäkymiä. Kuluttajien luottamus ei siis luultavasti ole
nousussa hetkeen, sillä ainakaan tässä vaiheessa ei Venäjä-Ukraina tilanteeseen
nähdä muutosta.
Kansantalouden epävarmuus aiheuttaa
harmaita hiuksia tietenkin kuluttajille, jotka alkavat huolehtia yhä enemmän
siitä, mihin ja paljonko sitä rahaa sitten käytetäänkään. Lisähuolia aiheuttaa
myös se, ettei yrityksillä ole enää varaa palkata niin paljoa työntekijöitä.
Työttömyydestä seuraa kotitalouksien rahavarastojen hupeneminen, näin ollen
myös pienempi kulutus ja yritysten myynnin heikkeneminen. Valtio joutuu myös
vähentämään kulujaan tai vaihtoehtoisesti lisäämään verotusta.
Nykypäivän talouden heikkeneminen ei
kuitenkaan vaikuta vain maan sisäisesti, vaan globaalistikin. Näin ollen, jos
kansantalous on huono, se vaikuttaa myös toisiin maihin esimerkiksi
tuottavuuden ja oston kannalta. Maa ei välttämättä pysty enää tuottamaan niin
paljon jotain tuotetta, kuin joku toinen maa tarvitsee, eikä sillä ole myöskään
niin paljoa varaa ostaa muilta valtioilta. Suureen velkakriisiin joutuneita
valtioita joudutaan myös yleensä auttamaan, mikä taas lisää auttajamaan
velkaantumisen riskiä.
Yleensä talous alkaa kuitenkin jossain
kohtaa jälleen kasvaa, kun ulkomaille alkaakin mennä enemmän tuotteita kaupaksi
ja yritykset saavat lisää rahaa, jolla voi palkata lisää työvoimaa ja näin
ollen sekä rahan että talouden kiertokulku jatkuu.
Hyvin jäsennelty teksti. Esimerkit ja viittaukset pohjatekstiin helpottivat tilanteen hahmottamista. Myös talouden heikkenemisen vaikutus myös globalisaatisesti oli minusta hyvä huomautus.
VastaaPoistaTalouden heikkenemisen vaikutusta kansantalouteen oli myös hyvin pohdittu.
Teksti oli helppolukuinen sekä kaikki tärkeimmät oltiin sanottu lyhyesti ja ytimekkäästi! Hyvä kokonaisuus!