tiistai 14. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 1, Susanna Helminen

TEHTÄVÄ 1

Kun yritykset eivät saa hyödykkeitä enää niin paljon myytyä, he aloittavat yt-neuvottelut, jonka tavoitteena on vähentää yrityksen työpaikkoja. He saattavat lomauttaa työntekijöitä tai antaa heille lopullisesti potkut työstään.
Kun yritysten työntekijöiden määrä vähenee, se tarkoittaa yleensä myös hyödykkeiden tuotannon vähenemistä. Kun yritys huomaa, että jotain tuotetta, esimerkiksi mehua ei osteta enää niin paljon, se laskee mehun hintaa. Hintojen lasku ja hyödykkeiden huono myyntisyys laskee bruttokansantuotetta, joka mittaa koko Suomen elintasoa ja samalla vertaa muihin valtioihin maailmalla. Se myös laskee kansantaloutta, eikä raha enää liiku valtiossa. 
Työttömyys on vaarallinen ilmiö kansantaloudessa. Kansantalouden kannalta työttömyyden yleistyminen aiheuttaa tuotannon laskua ja sosiaaliturvamenojen kasvua. Työttömyys ei ole vain yksilön henkilökohtainen ongelma, vaan se vaikuttaa laajasti eri yhteiskunnan toimijoihin ja jopa sellaisiin ihmisiin, jotka eivät itse ole työttömänä. Mikäli valtio joutuu maksamaan paljon työttömyyskorvauksia, rahat voidaan joutua keräämään veroina työssäkäyviltä.


Toisaalta jos työttömyysprosentti laskee niin sanotun luonnollisen työttömyyden alapuolelle, syntyy työvoimapula, mikä johtaa palkkojen nousuun ja inflaatioon. Työttömyys on julkisen talouden kannalta hankala asia, koska verotulot vähenevät.
Työntekijöiden määrän väheneminen siis vähentää myös hyödykkeiden tuotantoa. Samalla se myös vähentää vientiä ja tuontia ulkomaille. Valtio ei saa enää rahaa muilta valtioilta ja kaupan käynti harventuu maasta muihin maihin.
Talouskasvun kannalta yritysten investoinnit ovat hyödykkeiden kannalta hyviä. Kun työntekijöitä vähennetään, yritykselle kertyy enemmän pääomaa, jolla se voi hankkia esimerkiksi uusia koneita tai rakentaa uusia tehtaita. Näin hyödykkeitä saadaan nopeammin ja enemmän.





TEHTÄVÄ 2
Artikkelissa tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus omaan talouteen, Suomen talouteen ja työttömyyskehitykseen heikkeni viime vuodesta.
Finanssiyhtiö Nordean ekonomistin Pasi Sorjosen mukaan kuluttajien luottamusta on heikentänyt Suomen heikko suhdanne joka johtuu Venäjän ja Ukrainan tapahtumista.
Sorjosen mukaan luottamuksen puute näkyy siinä, että esimerkiksi ravintoloissa käydään paljon vähemmän syömässä, vaatteita ostetaan vähemmän sekä ostetaan halvempaa ruokaa kuin yleensä.

Kuluttajien epävarmuus vaikuttaa kansantalouteen. Kun ihmiset ovat epävarmoja ja pelkäävät työttömyyttä, he säästävät, jolloin he ostavat halvempaa ruokaa, lopettavat joidenkin hyödykkeiden käytön kokonaan tai siirtävät jonkun asian ostoa myöhemmälle. Näin hyödykkeitä ei mene niin paljon kaupaksi, joten yritykset saavat tuottoa vähemmän. BKT, jolla kansantaloutta mitataan, laskee kun raha ei enää liiku tai kauppa ei käy. Myös työttömyys voi näin ollen lisääntyä, sillä yrityksillä ei välttämättä ole enää varaa pitää työntekijöitä tai maksaa heille sopivaa palkkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti