tiistai 14. lokakuuta 2014

blogikirjoitus 1. Vilma Jokela


Maailman talous on nyt matalasuhdanteen aikaa. yritysten vienti ei vedä, mikä näkyy jatkuvina yt-neuvotteluina, joilla pyritään pitää tuotto kannattavana. Yt-neuvottelut johtavat usein irtisanomisiin, niin kuin se teki esimerkiksi Keskolla, Valiolla, Microsoftilla ja Tiedolla. Yleisesti työvoiman jatkuvat vähennykset vaikuttavat negatiivisesti talouskasvuun. Työttömien ihmisten kulutus todennäköisesti heikkenee, jolloin myös yrittäjien tulot pienenevät. Kun kulutus huononee, yritykset taas irtisanovat lisää työntekijöitä. Tilanne pyörii siis kehää kun irtisanomiset johtavat ostovoiman heikkenemiseen, ja se taas uudelleen irtisanomisiin.
Kasvava työttömien määrä näkyy julkisella sektorilla pienenevinä tuloina ja kasvavina menoina. Kunnat ja valtio saavat entistä vähemmän verotuloja, mutta joutuvat maksamaan asukkaille entistä enemmän tulonsiirtoja (muun muassa työttömyystukea).  Tulojen pienenemisen myötä julkisen sektorin on vaikeampi pitää menot kurissa, mikä voi johtaa pankeilta lainan ottamiseen.
Irtisanomisilla on siis suuri merkitys talouskasvuun ja näin ollen myös kansantalouteen.  Kansantalouden kiertokulussa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten myös suurilla irtisanomisilla näkyy suuret seuraukset. kulutussektorin ostovoiman heikkeneminen ja työttömyyden kasvu, aiheuttavat rahan liikkumisen heikkenemistä kansantaloudessa. Pelkistettynä rahaa ei siis enää liiku niin paljon yksilöltä yrityksille, tai julkiselle sektorille. Tämän myötä tuotantoa voidaan pahimmassa tapauksessa alkaa supistaa. Varsinkin ylellisyystuotteiden kulutus saattaa hiipua, kun ihmiset käyttävät rahojaan vain pakollisiin tarpeisiin. Talouskasvun heikkenemistä ja kansantalouden huononemista vauhdittaa myös niiden ihmisten kulutuksen pieneneminen, joilla on vielä töitä. Hekään eivät enää uskalla kuluttaa niin paljon, kun pelkäävät mahdollisia irtisanomisia. Huonon talouskasvun myötä ihmisistä tulee siis epävarmoja ja luottamus talouteen hiipuu. Suomalaiset eivät enää luota Suomen talouteen ja työttömyyskehitykseen. Ostovoiman heikkeneminen näkyy harvempina ravintolakäynteinä, ja esimerkiksi elintarvikkeiden sekä vaatteiden ostamisen vähenemisenä. Ihmiset harkitsevat ostoksiaan kauemmin, ja saattavat siirtää hankintoja vaikka seuraavaan kevääseen.

Epävarmuuden myötä kansantalous heikkenee entisestään. Huonosti myyvien tuotteiden tuotanto saatetaan lopettaa kokonaan, mikä johtaa tuotannon yksinkertaistumiseen. 

1 kommentti:

  1. Teksti on yhtenäinen ja loistavasti kirjoitettu, hieno tiivistelmä artikkeleista päätelmineen ja perusteluineen. Monia asioita on otettu hyvin huomioon ja aineisto on luettu kunnolla. Alku johdattelee hyvin tekstiin ja antaa kuvaa sisällöstä, tehtäviin on vastattu hyvin, laajalti ja kaikki olellinen tulee esille. Tekstissä tulee esiin arkipäiväänkin vaikuttavia ja siihen oleellisia tekijöitä. Kaikenkaikkiaan loistava teksti.

    VastaaPoista