torstai 30. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 2 Tiina Pu ja Susanna He

Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman, että velkaantuminen pitkällä ajalla karkaa kestämättömälle uralle. Kestävyysvajeeseen vaikuttaa työllisyys ja talouden kasvu, palvelujen ja etuuksien tarpeen kasvu sekä julkisen talouden rakenteellinen tasapaino lähtötilanteessa.

Jos eläkeikä nousee, niin ihmiset ovat pidempään töissä. Toisaalta se tuo valtiolle tuloja, sillä työvoimaa riittää ja yritykset pystyvät tuottamaan hyödykkeitä, joita kuluttajat sitten ostavat. Näin ollen valtio saa rahaa ja bruttokansantuote nousee. Valtion ei tarvitse maksaa niin paljon eläkettä, sillä eläkkeellä olevien ihmisten määrä vähenee eläkeiän pitkittyessä. Eläkemaksunkaan ei pitäisi nousta hurjasti eläkeuudistuksen myötä, mutta toisaalta jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle on jäämässä paljon ihmisiä, silloin eläkemaksu saattaa nousta hieman. Eläkejärjestelmän uudistuksen ei uskota korottavan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menoja. Jos menot arvioidaan kuitenkin väärin, voin olla, että ihmisten fyysinen ja henkinen kunto joutuu rasitukseen eläkeiän pitkittyessä, jolloin esimerkiksi terveyspalveluita tarvitaan enemmän. Tällöin valtiolle koituu paljon menoja terveyspalveluiden ylläpidosta.

Uusi eläkeajan uudistus tulee voimaan vuonna 2017. Sen avulla pyritään hidastamaan velkaantumisnopeutta. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista sekä pidentää työuria, joiden avulla voidaan varmistaa riittävä eläketurva. Eläkeuudistus vaikuttaa työurien pidentymiseen ja siten kestävyysvajeeseen hyvin hitaasti. Paljon muita toimenpiteitä pitää nykyisen ja seuraavan hallituksen tehdä, jotta kestävyysvaje saadaan eliminoitua ja julkinen talous terveelle pohjalle. Työllisyyden kohentaminen ja työurien pidentäminen ovat ratkaisevassa asemassa. Ilman palkkaverotuksen keventämistä näissä tavoitteissa ei onnistuta. Uusi eläkeratkaisu jää hyödyttömäksi ilman isoa verouudistusta.

Työeläkeuudistus auttaa siinä, että pystymme rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut, kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee. Uudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta reilulla prosenttiyksiköllä. Uudistus pidentää mallissa erityisesti keskimääräistä pienempituloisten työuria. Sen seurauksena 55–68 -vuotiaiden palkkasumma ei kasva juuri yhtään. Tämä vähentää uudistuksen hyötyjä julkisen talouden kannalta.

Helsingin Sanomien artikkelissa Mikko Spolander kertoo keinoista, joilla Suomi pyrkii korjaamaan kestävyysvajetta. Yhtenä keinona olisi juuri eläkeuudistus eli nostaa eläkeikärajaa.

Negatiivisia puolia eläkeiän nostolla on se, että ihmiset joutuvat olemaan kauemmin töissä. Kun ihmiset ovat kauemmin töissä, se vaikuttaa heidän fyysiseen ja henkiseen kuntoonsa, aiheuttaen esimerkiksi sairauksia tai työuupumista. He eivät enää välttämättä jaksa työskennellä sen ikäisenä. Eläkeiän nostaminen voi lisätä ikääntyneiden työttömyyttä erityisesti aloilla, joilla on korkea irtisanomisriski. Myös tapaturmariski kasvaa työpaikoilla jos on ikääntynyt ihminen.

Kestävyysvajetta pyritään korjaamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvällä karsimisella. Sosiaali- ja terveyspalveluita karsitaan erityisesti pienimmistä kunnista ja tehdään terveydenhuoltopalveluliitoksia. Näin ollen toinen kunta voi tulla riippuvaiseksi kunnasta jossa terveyspalvelut ovat saatavilla. Esimerkiksi Iitti ja Lahti ovat hyvä esimerkki tästä.

Negatiivisia puolia karsimisella on paljon. Matkat terveyskeskuksiin ja sairaaloihin voivat olla hyvinkin pitkät, joka on huono juttu jos apua tarvitaan. Jotkut sairaalat ja terveyskeskukset ovat myös täyteen buukattuja, jolloin hoitoon pääsemisessä voi kestää kauan. Esimerkiksi leikkauksiin on hirveät jonot. Sosiaali- ja terveyspalveluiden karsiminen aiheuttaa myös työttömyyttä kyseisellä alalla. Osa ihmisistä jää työttömäksi, jos heidän työpaikka lakkautetaan. Työttömyys aiheuttaa erilaisia ongelmia.

Spolander kertoo kestävyysvajeen korjauskeinoksi myös kuntien tehtävien karsimisen. Näin ollen tehdään kuntaliitoksia.

Negatiivisia puolia tässä on esimerkiksi juuri ne kuntaliitokset ja palveluiden lakkauttamien. Esimerkiksi kirjastoja, työpaikkoja, kouluja tai terveyskeskuksia voidaan lakkauttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulu- ja työmatkat pitenevät sekä palveluihin on pidempi matka ja niitä on vaikeampi saada, jos palvelut siirtyvät toiseen kuntaan tai kaupunkiin. Kuntaliitosten myötä myös kuntavero voi nousta. Omaa kuntaa tai kaupunkia ei enää kannateta niin paljon, vaan toinen kunta saa kuluttajien rahat. Tämä on surullista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti