torstai 30. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 2 Vilma ja Elina

Suomi koittaa keksiä erilaisia keinoja, joilla voitaisiin korjata kestävyysvajetta. Kuitenkin näilläkin keinoilla on myös huonoja puolia.

Kestävyysvaje siis kertoo kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman velkaantumisen karkaamista käsistä.

Vastikään tehdyn uuden eläkeuudistuksen mukaan vuonna 1955 syntyneet ja sitä nuoremmat pääsevät eläkkeelle vasta kolme kuukautta myöhemmin jokaista syntymäikävuotta kohti. Ilman järjestelmän muutoksia joko eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan tai eläke-etuuksia leikkaamaan. Esimerkiksi, 1955 vuonna syntynyt henkilö jää eläkkeelle kolme kuukautta nykyistä myöhemmin. Seuraavaksi 1956 vuonna syntynyt henkilö jää taas edellisvuodesta syntyneestä kolme kuukautta myöhemmin eläkkeelle. Tämä jatkuisi niin kauan kunnes vanhuuseläkeiän alaraja olisi 65 vuotta. Ensimmäinen tällainen ikäluokka, joka jää eläkkeelle vasta 65 vuotiaana on 1962 syntyneet henkilöt. Uudistus perustuu tämän hetkikseen ennustukseen elinajanodotteen pitenemisestä. Tarkoituksena on pitää eläkeajan ja työssäoloajan suhde samana kuin se on vuonna 2025. Uudistus tulee voimaan vuonna 2017.

Uudistuksen mukaan myös eläkettä karttuu jatkossa 1,5 prosenttia tuloista vuodessa ja se alkaa karttua jo 17 ikävuodesta lähtien. Eläkettä kasaantuu myös koko palkan osuudelta.

Tulevaisuudessa vanhemman sukupolven määrä tulee olemaan suurempi kuin nykyään, mikä vaikuttaa eläkeiän nostoon. Tulevaisuudessa nuorempien sukupolven määrä tulee sen sijaan olemaan pienempi verrattuna nykyiseen työntekijöiden suhteeseen. Tämän seurauksena työntekijöitä olisi nykyistä vähemmän. Eläkeiän nostolla pyritään pitämään työntekijöiden määrä nykyisenä, jolloin valtion tulot ovat suuremmat kuin menot. Jos eläkeläisiä olisi tulevaisuudessa enemmän kuin nykyään, niin valtion menot heitä kohtaan kasvaisivat. Kun työntekijöitä olisi vähemmän, eivät he pystyisi kattamaan valtiolle välttämättömiä tuloja. Eli valtion tulot olisivat pienemmät kuin menot. 

Toisaalta eläkeiännosto saattaa vähentää nuorempien työpaikkojen saantia. Monilla työpaikoilla olisi tällöin varmasti jo aika täyttä työpaikkojen suhteen, joten olisiko uusille nuorille työläisille tilaa? Lisäksi kokeneita ja vanhempia työntekijöitä arvostetaan nuoria ja kokemattomia enemmän, joten tämäkin saattaisi vaikeuttaa nuorten pääsyä työhön. Työnlaatu saattaa myös huonontua kun ihmiset vanhenevat eivätkä ole enää yhtä tarkkoja ja päteviä työssään kuin ennen. Ei voida olla varmoja vähentäisikö tämä työttömyyttä ja sitä että valtion tulot olisivat suuremmat kuin menot. Tällöin valtio joutuisi ehkä siirtämään eläkkeen maksut nuorten työttömien erilaisiin tukiin. 

Positiiviselta kannalta taas eläkeläisten määrä pysyisi nykyisenä ja erilaisia palvelukeskuksia ja terveyspalveluita ei tarvittaisi niin paljon lisää vanhuksille. Sillä ihmiset pysyisivät ehkä paremmassa kunnossa kun ovat töissä ja sama rytmi pyörittämässä arkea. Myös nuorilla olisi enemmän aikaa kouluttautua hyvin kun heillä ei olisi kiire töihin täydentämään eläkkeelle siirtyvien paikkoja. He pystyisivät hankkimaan itselleen parhaan mahdollisen koulutuksen haluttuun ammattiinsa. Eläkeiän nostettaessa, ei jouduta leikkaamaan eläkemaksuja, eikä myöskään eläke-etuuksia. Myös työeläke kasvaa, kun töissä oltaisiin pidempään.

Se, miten eläkeiän nosto lopullisesti vaikuttaa, selviää vasta vuosikymmenen päästä, kun asia nähdään käytännössä. Nyt voidaan vain ennustaa mitä voisi tulla tapahtumaan ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla.

Kun tiedetään, että tulevat ikäryhmät Suomessa ovat huomattavasti isompia kuin aiemmin, eikä eläkeiännostolla voida välttämättä korjata kaikkia sen aiheuttamia seurauksia niin esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluita on pyritty jo nyt lisäämään ja parantamaan niiden laatua. On pyritty tekemään Sote-uudistus, joka myös auttaisi kestävyysvajeessa.

Sote-uudistuksen mukaan jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta lukuisten kuntien ja sairaanhoitopiirien sijasta. Tämän huonona puolena voidaan kuitenkin pitää sitä että riittäkö viisi aluetta päättämään kaikista terveydenhuollon tärkeistä asioista? Myös varmasti terveyskeskusten ja sairaaloiden vaikutusvalta pienenisi ja kaikessa tarvittaisiin aina sote-alueelta lupa tehdä eri asioita.

Myös on pohdittu kuntien tehtävien määrän vähentämistä. Silloin kunnillakaan ei olisi niin paljon vaikutusvaltaa erilaisten palveluiden pitämiseen ja säilyttämiseen, joita myös eläkeläiset tarvitsivat. Myös työttömyys lisääntyisi niin tässä kuin sote-uudistuksessa, koska työtehtävät siirtyisivät vain merkityksellisille henkilöille, eikä alaisia olisi enää kun heille ei jäisi töitä tehtäväksi. Samoin erilaiset kuntaliitokset tulisivat entistä ajankohtaisemmaksi kuin pienten kuntien tehtäviä vähennetään ja ne siirretään isojen kuntien hallintapiiriin. Pienet kyläkoulut ja lukiot saatettaisiin lopettaa ja rahaa menisi suurten koulujen rakentamiseen ja kaukaa tulleiden oppilaiden kyyditsemiseen. Nuorten opiskeluinto saattaisi pitkien koulumatkojen ja kasvavien kustannusten takia laskea, jolloin he eivät kouluttautuisi niin hyvin eivätkä pääsisi töihin. Tämäkin vaikuttaisi siihen että työntekijöitä olisi vähemmän ja eläkeläiset kuormittaisivat valtion menoja.

Lisäksi valtion velat ovat huoli kestävyysvajeessa. Valtion velkojen myötä mm. verotuksia voitaisiin nostaa, kulutukset pienenevät, kun kauppa ei käy välttämättä niin hyvin. Lisäksi raaka-aineita ulkomailta ei saataisi yhtä helposti kuin ennen, koska yrityksillä ei ole rahaa ostaa niitä. Myös irtisanomiset lisääntyisivät kun yritykset haluavat pitää tuoton plussalla.

Tulevaisuuden todellista taloudellista tilannetta ei voida vielä tietää, koska talous on muuttuvaa ja se heijastuu myös muihin maihin ja heidän tilanteeseen. Tässäkin voimme vain ennustaa asioita ja ajan kanssa huomata miten ne todellisuudessa tapahtuvat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti