torstai 30. lokakuuta 2014

Blogikirjotius 2 Eemeli Eerola ja Topi Talja

Eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen aluksi positiivisesti vanhusten jatkaessa työelämässä ja sitä kautta he maksavat vielä veroa työstään eikä vanhustenhoito palveluihin mene niin paljoa vielä rahaa. Vanhemman ikäluokan jatkaessa vielä pari vuotta töissä vanhustenhoitoon budjetoituja rahoja jää yli, koska työssä käyvät saavat palkkaa ja pystyvät itse huolehtimaan itsestään. Eli siis eläkeikää nostetaan sen takia koska kestävyysvaje on jo noussut niin korkealle tasolle että se ei kata enää kaikkia julkisia palveluja vaan joudutaan lakkauttamaan julkisia palveluita. Eläkeuudistuksen voi pikkuhiljaa ruveta kartuttamaan ihmisten eläkemäärää eikä sitä tarvitse maksaa niin paljoa ihmisen toimesta jo 17-vuotiaille ruvetaan maksamaan eläkettä 1,5% vuosittaisista tuloista. Näin ollen valtio jäädessä eläkkeelle, koska ihmisille on jo kertynyt eläkettä valmiiksi työvuosien aikana. Eläkeuudistus lisää myös vanhusten eläkkeen määrää, koska se karttuu koko palkan osuudelta, kun taas ennen sitä kertyi vain veronalaisista tuloista mistä oli jo vähennetty palkansaajan työeläkemaksu. Eläkeuudistus antaa myös nuorille aikaa kouluttautua erilaisiin ammatteihin sillä aikaa, kun vanhemmat ihmiset ovat vielä töissä. Eli nuoret pääsevät töihin vanhempien jäädessä eläkkeelle, jolloin ei tule sellaista hetkeä ettei olisi työntekijöitä ja silloin ei olisi veronmaksajia, mikä taas lisää kestävyysvajetta kun vanhustenhoitoon menee enemmän rahaa kun on pystytty budjetoimaan. 

Suomi voi korjata kestävyysvajetta nostamalla eläkeikää, minkä se tekee vaiheittain. Suomi myös joutuu nostamaan verotusta, mikä vähentää ihmisille käteen jäävää palkkaa, mikä puolestaan vähentää ihmisten ostokykyä ja ostohalua. Se ajaa talouden alamäkeen jolloin yritykset joutuvat vähentämään työpaikkoja. Työpaikkojen vähentyessä vähenevät myös työntekijät eli veronmaksajat, mikä tarkoittaa taas sitä, että valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa tarjotakseen laadukkaita julkisia palveluita ympäri suomea eikä vain suurimmissa kaupungeissa. Valtioiden karsiessa palveluiden määrästä ja myös laadusta vähenee samalla työpaikat eli taas kerran veron maksajien määrä vähenee ja Suomen kestävyysvaje pahenee. Eli kestävyysvajeen korjaaminen verotuksen nostamisella ei helpota suomen taloudellista tilannetta, koska se aiheuttaa lopulta työttömyyttä mistä seuraa verotulojen väheneminen, minkä takia suomi joutuu käyttämään vanhustenhoitoon ja muihin julkisiin palveluihin velkarahoja. Eläkeiän nostaminen taas auttaa kestävyysvajeen korjaamisessa, koska vanhempien ihmisten ollessa muutaman vuoden kauemmin töissä ehtii nuoret kouluttautumaan ammatteihin ja vanhempien ihmisten jäädessä eläkkeelle nuoret hyppäävät tilalle eikä valtion verotulot vähene ainakaan niin radikaalisti.

4 kommenttia:

  1. Jaakko Koskinen kommentoi:

    Hieman suppea blogiteksti, olisitte voineet kertoa hieman lisää siitä miten eläkeuudistukset vaikuttavat kestävyysvajeesen. Muuten hyvä blogiteksti.

    VastaaPoista
  2. Pojat, olisitte voineet kertoa, että mikä kestävyysvajeella tarkoitetaan. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman, että velkaantuminen pitkällä ajalla karkaa kestämättömälle uralle.

    Ensimmäissessä kappaleessa olisi voinut kertoa myös enemmän eläkeuudistuksen vaikutuksesta kestävyysvajeeseen.

    Jälkimmäisessä kappaleessa olisitte voineet kertoa vielä enemmän syitä, miten kestävyysvajetta voisi korjata. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kunnan tehtävien karsiminen on yksi keino korjata kestävyysvajetta. Niiden mainitsemisesta olisi saanut lisää tekstiä hieman suppeaan blogitekstiinne.
    Mainitsitte hienosti nuorten ja eläkkeelle siirtyvien ihmisten suhteen, eli siis sen, että nuorilla on aikaa opiskella enemmän, kun vanhemmat ihmiset tekevät töitä pidempään. Hyvä pojat! :)

    VastaaPoista
  3. Asiallinen ja ytimekäs teksti. Paljon hyviä huomioita kuten että nuorille jää paremmin aikaa kouluttautua eläkeiän noustessa.Muutamia epäselviä kohtia joita ei meinaa tajuta.

    Arttu Lehtonen

    VastaaPoista