torstai 30. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 2, Elina Stam & Kaisu Lindén

Suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle entistä vähemmän ihmisiä on tuomassa valtiolle rahaa työnteollaan. Tämän takia kestävyysvajeen riski kasvaa. Suomen velkamäärä on vuoteen 2008 verrattuna tuplaantunut. Vuonna 2008 alkoi myös väestön ikääntyminen, kyseinen ilmiö alkoi Suomessa muita EU-maita aikaisemmin.  Eläkeikää nostaessa vanhemmat työntekijät eivät ehkä voi antaa kaikkeaan työnteossa fyysisen jaksamisensa vuoksi, vaikka lisää työvuosia ei tule paljon, voi siinä silti olla huomattavaa eroa työn laadussa.
                    

  Julkisen talouden takia aletaan puuttumaan myös eläkeikään. Jos eläkeikää saadaan nostettua 62,4 ikävuoteen, se tulisi lisäämään julkisen talouden kestävyyttä runsaalla yhdellä prosentilla. Julkisten palvelujen ylläpito tulevaisuudessa tuo valtiolle lisää velkaa kaiken muun maksettavan lisäksi. Suomen velka ei ole vielä määränä iso, mutta velassa ongelmana on sen kasvuvauhti. Velkaantumista yritetään välttää muuttamalla Suomen rakenteita. Velkaantumista ei voi kuitenkaan kokonaan katkaista leikkausten tai sopeutusten kautta.
                  

    Ennen vuotta 2008 Suomella velkaantuminen oli vähentynyt hurjasti, mutta sen jälkeen alkoi melkeinpä yhtä hurja taloudellinen romahdus. Kestävyysvajetta olisi mahdollisuus korjata muutamin eri keinoin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden tehostamisella, joka toisaalta aiheuttaa sen, että muista palveluista jouduttaisiin leikkaamaan rahoitusta. Tämän lisäksi terveyspalvelut eivät tuota valtiolle rahaa. Monet muutokset terveyspalveluiden osalla tulisivat vain suuremmalla alueella toimiviin yksiköihin. Pienemmät kunnat eivät uudistuksesta siis niin hyötyisikään. Terveyspalvelut alkaisivat jo hyvissä ajoin etsiä hoitokeinoja ja parannuksia, jotta isommilta operaatioilta vältyttäisiin. Työllistäminen jäisi vähälle, kun ei ole tarvetta työntekijöille, joka tarkoittaa lisää työttömyyttä.
                   

   Kuntien tehtävien karsiminen olisi myös yksi mahdollisuus vähentää velkaantumista, tämä olisi myös yksi osa Suomen rakennemuutosta. Riippuen siitä, mitä kunnilta karsitaan, ei välttämättä muutos ole hyvä, jos pieniltä kunnilta viedään palveluita, voi ihmiset lähteä muuttamaan pois – lähemmäs palveluita ja parempaa elämää. Suuri askel eteenpäin kuntien tehtävien karsimisessa löytyisi terveyspalveluiden puolelta, mutta jos tähän ryhdytään, terveyspalveluiden tehostaminen jäisi vähälle, kun ei ole tehostettavaa. Kaikki muutokset mihin olisi mahdollisuuksia, niiden toimivuudesta ei ole varmuutta.
                   

   Päätökset ovat suuria sekä vaikeita, eikä niitä hetkessä voi lyödä lukkoon. Kuten eläkeiän nostaminenkin tapahtuu pikku hiljaa, kaikki leikkaukset ja muut rakennemuutokset tapahtuvat rauhassa, eikä hätiköidysti. Päätöksissä tarkkaillaan huonoja ja hyviä puolia asiasta ennen varmaa päätöstä.
 


                    
Lähteet:
1. [https://www.tyoelake.fi/fi/nainelakemuodostuu/Sivut/default.aspx]
2. [http://www.elakeuudistus.fi/media/kuvat/cache/elakeian-siirtyma_web4-640x400.jpg]
3. [http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?uuid=17109c6f-dbb4-4e79-ae46-6089425b9d38&groupId=11309]
4. [http://www.elakeuudistus.fi/]
5. [http://www.hs.fi/talous/a1410327658632]

1 kommentti:

  1. Tekstissä on hyvä ja selvä rakenne ja se on jäsennelty hyvin. Asia sisällöltään teksti kertoi kaiken, mitä piti ja vielä enemmänkin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksista ja sen seurauksista oli mielestämme kerrottu loistavasti, kuten myös kuntien muutoksista tapahtuvista seikoista, kuten että kuntauudistus saattaisi saada pienemmät kunnat ongelmiin ja saamaan ihmiset muuttamaan pois kunnan alueelta parempien palveluiden perässä.
    T:Roy ja Veera

    VastaaPoista