Kestävyysvajeella tarkoitetaan budjettialijäämisen ajan
kuluessa aiheuttamaa ennustettua kestämätöntä velkaantumisnopeutta. Jos
eläkeuudistus tapahtuu, niin Suomella on vanhempia työntekijöitä, jotka ovat
työvelvollisia jopa kaksi vuotta pidempään kuin ennen vuotta 1955 syntyneet.
Näin Suomi saa pidettyä työntekijänsä pidempään työn maailmassa, mikä tuo rahaa
niin heille itselleen kuin myös valtiolle. Tämä puolestaan hidastaa kestävyysvajeen
kasvua, eli Suomen velkaantuminen hidastuu.
On todistettavissa
oleva asia, että jopa 65-vuotiaat ovat yleisellä tasolla, varsinkin
hyvinvointivaltiossamme Suomessa, työkykyisiä ihmisiä. Miksi ei sitten pitäisi
heitä töiden parissa siis niin pitkään kuin vain terveys sallii? Tämän takia
myöskään eläkettä valtion ei tarvitse maksaa niin monelle ja niin pitkään kuin
ennen. Raha säilyy valtion käytössä joten kestävyysvaje hidastuu myös tältäkin
osin.
Vaikka Suomi suhteellisen vahvoilla onkin
maailmanlaajuisesta näkökulmasta, on valtiollamme omia kipupisteitään, joihin
vaikutetaan erilaisin keinoin. Niin kuin kolikolla on kaksi puolta, ei ratkaisuillakaan
ole valoa ilman varjoa. Tästä puhuu mm. Helsingin uutiset.
Suomen velkaantuminen on suurin huoli valtiossamme. Velat
itsessään ei sinänsä ole ongelma, vaan niiden nopea kasvu. Suomen julkinen talous
ei ole kestävällä pohjalla, eikä tämä ole ollut näin suuri ongelma vielä kuusi
vuotta sitten. Tähän ongelmakohtaan on puututtu Suomen rakenteita muuttamalla,
esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon tehostamisella, kuntien
tehtävien karsimisella ja yllämainitulla eläkeiän korottamisella. Suomessa
käydyt kuntauudistukset ovat tämän perustaa, ja se vaikuttaa negatiivisesti
erityisesti pienkuntiin, kun terveydenhuolto ja koulutus siirtyvät isommille
paikkakunnille.
Velkakriisi on ainoa syy, miksi myös eläkeikää halutaan
nostaa. Suomi on EU- maihin verrattuna suhteellisen nopeaan ikääntyvä maa,
joten eläkeikäisiä on paljon työikäisiin suhteutettuna. Tätä yritetään korjata
nostamalla eläkeikää parilla vuodella, jotta vanhukset voisiat pysyä
työelämässä kauemmin. Tätä muutosta on tasoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon
tehostamisella, koska vanhukset käyttävät näitä enemmän kuin muut. Kuluttajille
tämä voi olla suuri takaisku, sillä eläke on asia jota monet työssä käyvät
odottavat. Lisäämällä tätä ikää vuodella tai parilla, voi alkaa Suomen sisällä
levottomuudet ja tietynlaiset protestit.
Suomi tarvitsee myös
Sote- uudistusta (Sosiaali- ja terveyspalvelut) jotta palveluiden tuottavuuskasvu
olisi puoli prosenttia, mikä on pitemmällä väliajalla aika paljon. Uudistuksessa Suomeen tulisi sote- alueita
kuntien ja sairaanhoitopiirien sijasta. Toisin sanoen jokaisen alueen sisällä
päätettäisiin esimerkiksi terveyskeskusten sijainnista. Tämän asian
varjopuolena toimii jo pelkästään terveyskeskusten sijainti. Pienten kuntien
terveyskeskukset todennäköisesti lakkautettaisiin ja kolmentuhannen työntekijän
vuosittainen lisäys laskisi tuhanteen ja yhä useampi menettäisi työpaikkansa.
Sosiaali- ja terveysala ei ole ainoa paikka josta työntekijät
vähentyisivät. Suomessa suunnitellaan kuntien tehtävien vähentämistä, jotta
Valtion kassa ei kokisi niin suuria menetyksiä.
Tämä uudistuksen pykälä on kyllä kuitenkin kohmeessa, sillä keskitytään
liikaa yllämainittuun sote- uudistukseen. Varjopuolena siis tietenkin
työpaikkojen väheneminen, kunnan rahan tuhlaaminen epäjärkevästi muihin
asioihin ja uudistuksen epävarmuus, sillä tiettyä lukua, kuinka paljon tämä
muutos tuo rahaa valtion kassaan ei ole esitetty.
Suomen ollessa demokraattinen maa, päätöksenteko on vaikeaa
ja hidasta. Nyt kaiken keskellä vallitsee myös poikkeuksellisen huono
hallituskoalitio. Vaikka päätöksiä pitäisi tehdä ja suhteellisen äkkiä, eivät
puolueet pääse yhteisymmärrykseen siitä, mikä on Suomelle parhaaksi ja mikä ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti