Eläkeikäuudistuksen vaikutus kestävyysvajeeseen, eli valtion velkaantumiseen on mitä luultavemmin positiivinen sillä iäkkäämmät ihmiset työskentelevät kauemmin, eli maksavat valtiolle veroja sen sijaan että valtio tukisi rahallisesti heitä eläketuilla. Näin suomen velkaantuminen luonnolisesti hidastuu, ja vanhoja velkoja pystytään maksamaan pois alta. Suurten ikäluokkien tullessa nyt vanhempaan ikään heitä on tuntuvasti enemmän, kuin työkykyisiä henkilöitä. Lisäksi vuonna -55 syntyneet ja sitä nuoremmat ovat todennäköisesti suurimmalta osalta vielä työkykyisiä joten valtiolle viisasta olisi pitää heidät työelämässä. Suomen julkisen talouden ollessa niin sanotusti huonolla pohjalla, jää siis ratkaisuksi nostaa eläkeikää niin, että verorahoja kertyy enemmän. Vaikka suomen velka ei sinänsä ole määrällisesti suuri, sen kasvuvauhti on huolestuttava ja tilannetta luonnollisesti pyritään korjaamaan esimerkiksi leikkauksilla, ja talouskasvulla. Näille toimenpiteille löytyy tietysti myös varjopuolensa. Kuten esimerkiksi kansalaiset jotka eivät ole olettaneet työskentelevänsä niin paljon kuin uudemman tiedon mukaan, eivät luultavasti ole järin tyytyväisiä kuullessaan tästä. Myöskin Suomen jaottelua pienempiin alueisiin on harkittu säästömielessä, joka tosin olisi osittain toimiva ratkaisu, mutta silti ajatuksen huonoja puoliakin on riittämiin. Esimerkiksi sairaaloiden lakkauttaminen pienissä kunnissa lisäisi terveydenhoitoon käytettävää aikaa ja vaivaa merkittävästi. Myös kunnasta häviävät työpaikat olisi merkittävä miinus monellakin tapaa.
Kokonaisuudessa teksti on hieman vaikealukuista. Heti ensimmäisen lauseen olisi voinut pilkkoa pinempiin päälauseisiin, koska tekstin lukua hankaloittaa pitkät lauseet. Tekstissä on myös kirjotusvirheitä. Kappalejako olisi helpottanut tekstin ymmärtämistä huomattavasti.
VastaaPoistaAlussa määrittelet kestävyysvajeen, sen tosin olisi voinut määritellä vielä selkeämmin ja pidemmin. Kuten sen että, kestävyysvaje kertoo kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman velkaantumisen karkaamista käsistä.
Itse asiaa eläkeuudistuksen vaikutuksesta kestävyysvajeeseen olisi voinut avata vielä paljon enemmän. Esimerkiksi miten se vaikuttaa nuoriin työntekijöihin ja heidän mahdolliseen työllistymiseen, jos vanhempi sukupolvi vie heidän työt. Eli myös eläkeuudistuksen huonoja puolia olisi voinut ottaa esille.
Tekstissä tuot kuitenkin hyvin esille että, -55 syntyneet ja sitä nuoremmat ovat todennäköisesti suurimmalta osalta vielä työkykyisiä. Lisäksi Suomen velkojen vaikutusta eläkeiän nostoon on pohdittu hyvin.
Olet todennut kaksi uudistusta millä voitaisiin korjata Suomen kestävyysvajetta. Mainitsit Suomen jaottelun pienempiin kuntiin, mutta olisit voinut pohtia vielä syvemmin sen merkitystä kestävyysvajeeseen. Terveyspalveluista mainittaessasi olisit voinut ottaa esille aineistossa annetun Sote-uudistuksen ja sen vaikutuksesta kestävyysvajeeseen.
Sanot että "Suomen jaottelua pienempiin alueisiin on harkittu säästömielessä" on hieman kyseenalainen kommentti, mikä ei ihan avaudu. Sillä Suomessahan on pyritty tekemään suurempia kuntaliitoksia, ja koitettu päästä pois pienistä kunnista.
Hyvä pointti on kuitenkin kunnista hävittävien työpaikkojen merkitys, joka todella olisi merkittävä miinus. Toisaalta merkittävän miinuksen kattavuuden olisi voinut vielä määritellä. Onko se merkittävä miinus vain kunnille vai koko valtiolle?