Blogikirjoitus 3 Tiina Parkkila

Jo noin neljän vuoden ajan, Etelä- Euroopan valtiot (kuten esimerkiksi Kreikka ja Portugali) ovat kärsineet pahemman luokan velkakriiseistä, kun vuoden 2008 finanssikriisi aiheutti jopa talouskasvun laskemista ja näin vaikutti Euroopan maihin kasvattaen valtioiden verotuloja ja kasvatti menoja. Tämä kriisi näkyy edelleen Etelä – Euroopassa. Näin se vaikuttaa myös muihin Euroopan maihin. Jollei tilanteelle löydetä sopivaa ratkaisua, tai siihen ei puututtaisi, edessä voi olla surkeiden sattumusten sarja suoraan koko Euroopan lamaan.

Velkakriisimaiden devalvoituminen voisi olla hyvin varteen otettava ratkaisu. Devalvoitumisella tarkoitetaan jonkun Etelä – Euroopan kriisimaan valuutan tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Yksinkertaisesti: Devalvoitumisen seurauksena euroalueen hintakilpailukyky paranee. Kriisimaan vientihinnat laskevat mahdollistaen näin viennin kasvun, mikä taas on erittäin tärkeää kansantalouden kannalta. Tulot suurenevat viennin noustessa ja näin ihmisiä saadaan työllistettyä kriisimaissa. Työttömyys onkin Etelä – Euroopan maiden Talouden yksiä suurimpia ongelmia, kun jopa puolet alle 25- vuotiaista, työkykyisistä ihmisistä kärsii työttömyydestä tahtomattaan.

Vaikka kävisikin niin, että vienti vähenisi kuitenkin, valtion valuutan ollessa nyt muihin valuuttoihin verrattuna (kuten dollari tai punta) heikommassa asemassa, saa valtion asukki toisesta valuutasta enemmän irti vaihdettuaan sen oman maan rahaksi.
Kuitenkaan devalvoituminen ei tuo ikuista kasvua, vaan se on hetkellinen helpotus valtiolle. Parissa vuodessa vaikutukset laskevat, ja mikäli tilanne ei ole kriisimaissa muuttunut, on alettava miettiä muita, radikaalimpia päätöksiä.

Portugali on yksi näistä Etelä – Euroopan velkakriisivaltioista. Vuoden 2008 finanssikriisi vaikutti etenkin Kreikkaan ja Espanjaan, ja Portugalin ollessa hyvin riippuvainen naapurimaastaan Espanjasta, myös Portugali joutui kokemaan talouden heikentymisen. On valitettava fakta, että Portugalissa vallitsee pimeä talous, ja myös harmaan talouden prosenttimäärä oli viime vuonna yli 19 prosenttia. Peli ei ole kuitenkaan menetetty, sillä portugalin talous ei siltikään ole olematon. Palvelussektori tuo 70% tuoton valtiossa, sillä Portugalin turismi on maalle elintärkeä tuotto Espanjan rinnalla. Harmillista tilanteessa kuitenkin on se, että turistisuus ei yllä kaikille Portugalin valtion alueille, vaan vauraus jakautuu täällä epätasaisesti.

Jotta tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa positiivisella tavalla, tulisi Portugalin keskittyä etenkin parantamaan niitä talouden puolia, jotka johtavat velkakriisiin, ja pitää yllä niitä vahvuuksia, jotka estävät Portugalia ajautumasta lamaan.

Portugalin suurin heikkous on Espanja. Mikäli Portugalin tilannetta EVM (Euroopan vakausmekanismi) haluaa auttaa, on tämän autettava myös Espanjaa Portugalin ollessa tästä riippuvainen. Toisaalta voitaisiin kuvitella, että kun EVM antaisi tukirahaa vain vähän Portugalille, mutta suurimman osan Espanjalle, vaikuttaa tämä välillisesti Portugalin tilanteeseen, kun Espanjan tilanne olisi vakaa, vienti ja tuonti Portugaliin pysyisi hyvässä tasapainossa. Mikäli tällainen tilanne olisi mahdollinen, pääsisi EVM vähemmällä rahan kuluttamisella.

Toisena vaihtoehtona on, että Portugali voisi ottaa lainaa EVM:ltä ja keskittyä esimerkiksi kasvavan turismin ylläpitämiseen, pienentyneen teollisuuden korostamiseen ja unelmatapauksessa vaurauden jakautumisen kaikkialle Portugaliin, eikä vain vauraille alueille. Näin esimerkiksi turismia saisi tällä hetkellä köyhille alueille. Näin turismia saisi levitettyä kaikkialle Portugalia, mikä taas työllistää ihmisiä lisää esimerkiksi palvelusektorilla. Valtio kun kärsii muutenkin 15 prosentin työttömyydestä. Myös lainan ottaminen Portugalin tavoitteeseen parantaa kilpailukykyään maailmalla ja etsiä uusia markkinoita EU:n ulkopuolelta on viisasta. Markkinoiden levittäminen maailmanlaajuiseksi ja hyvän kilpailukyvyn omaaminen ovat kaksi tärkeintä tietä valtion menestykseen. Tämä saattaisi vaikuttaa osakseen myös muihin velkakriisistä kärsivien Etelä- Euroopan valtioiden tilanteeseen, jopa erittäin positiivisesti.