Blogiteksti 3, Susanna Helminen

Etelä-Euroopan neljän kriisimaan talous on yhä huonossa jamassa, vaikka valoakin on näkyvissä.  Maat ovat joutuneet eurokriisiin suurien lainojen takia, joita he ovat ottaneet sekä keskuspankilta että muilta mailta. Heidän velvollisuutensa olisi maksaa velat takaisin, mutta tilanne vain pahenee koko ajan, sillä maat ovat joutuneet niin suureen oravanpyörään velkojen takia.

Maiden eurokriiseihin on olemassa ratkaisuja, joista luultavasti paras olisi devalvoituminen. Devalvaatio tarkoittaa valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Kun maan valuutan arvo heikkenee, maan vientituotteet suhteellisesti halpenevat, kun taas maahan tuotujen tuotteiden hinnat puolestaan nousevat. Vientiteollisuus siis hyötyy devalvaatiosta.

Esimerkiksi Kreikan tärkein kauppakumppani on EU:n ulkopuolella oleva Turkki. Talouslehti Fortunen mukaan Kreikka tarvitsisi halvempaa valuuttaa kasvattaakseen turkkilaisten sijoittajien kiinnostusta. Näin ollen Kreikka saisi ulkomaille viennistä rahaa, joka auttaisi Kreikkaa velkakriisissä. Tämä pätee myös muissa kriisimaissa. Jos siis kriisimaat devalvoituisivat, rahan arvon heikkenemisen ansiosta yritykset saisivat enemmän kotimaan valuuttaa vientituotteistaan ja vientiyritys voisi alentaa tuotteidensa hintoja ulkomailla, joten ainakin lyhyellä aikavälillä mitattuna kilpailukyky parantuisi. Halpa maa olisi houkutteleva myös turisteille.

Kun kriisimaat devalvoituvat, ne saavat enemmän aikaan valtion talouden korjaamiseksi pienemmällä määrällä rahaa, jolloin niiden ei tarvitse lainata niin paljoa ulkopuolisilta mailta. On myös ehdotettu, että osa kriisimaiden veloista annettaisiin anteeksi, mikä auttaisi tilannetta suuresti ja nopeuttaisi kriisimaiden tilanteen korjaamista devalvoitumisen ohella. Olisi myös mahdollista luoda muita toimia, joilla kriisimaa saa tilapäisesti erota eurosta, laittaa taloutensa kuntoon oman valuutan turvin ja sitten liittyä uudelleen euroon itselleen sopivalla kurssilla, mutta se ajaisi maan syvään kriisiin sekä yhteiskunnalliseen kaaokseen.  Devalvoituminen sen sijaan olisi kaikkein kätevin keino parantaa maiden ongelmia. Devalvoitumisen hyödyt riippuvat siitä, kyettäisiinkö inflaatiopaineet pitämään kurissa.

Vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous luisui akuuttiin kriisiin. Budjetti oli reilusti alijäämäinen ja maa on ottanut runsaasti ulkomaista velkaa. Vaikka Kreikkaan on lähetetty apurahaa ja tukipaketteja, silti talous on edelleen yli kahdeksan prosenttia alijäämäinen, eivätkä tukipaketteihin kirjatut vaatimukset ole täyttyneet. Ilmeisin syy on valtava valtionvelka, jota ei noin vain kurota umpeen. Valtionvelka oli tänäkin vuonna vielä yli 170 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velkakriisi on karkottanut ulkomaiset sijoittajat. Kreikkaan ei haluta satsata heidän velkaongelmiensa vuoksi, joten Kreikan kilpailukyky ei pääse kehittymään.  Ongelmana on myös se, että Kreikan tärkein kauppakumppani on EU:n ulkopuolella oleva Turkki. Kreikka tarvitsisi halvempaa valuuttaa kasvattaakseen turkkilaisten sijoittajien kiinnostusta.

EVM voisi auttaa Kreikkaa antamalla sinne lisää hätäapua ja tukipaketteja. Luotto Kreikkaan voi olla kuitenkin huono, sillä he eivät ole pystyneet aikaisempien tukipakettien avullakaan leikkaamaan julkisen sektorin menoja. Syynä on niin suuri velka. Jos EVM antaisi Kreikalle lisää tukipaketteja, Kreikka saisi maksettua velkojaan ja raha-avun turvin parantaa vientiään. Tällöin valtio parantaisi kilpailukykyään ja saisi varoja ulkomailta, jolloin kansantalous nousisi. Tukipaketin lisäksi Kreikan täytyisi korottaa veroja, jäädyttää virkamiesten palkkoja ja nostaa eläkeikää, jotta kansantalouden nousu lähtisi käyntiin.

Turismia – kuten muutakin taloutta haittaa kuitenkin korkea työttömyys. Yli 26 prosenttia kreikkalaisista on työttöminä, nuorista jopa 58 prosenttia. Varsinkin nuoret hakeutuvat koulutuksen päätyttyä muihin maihin töihin, eikä Kreikkaan jää työntekijöitä ja veronmaksajia. Valtion tilanne helpottuu, kun EVM antaa

rahaa valtiolle milloin työpaikat eivät vähene vaan ennemminkin lisääntyy. Näin ollen Kreikan talous lähtee nousuun ja työpaikat lisääntyvät edelleen. Nuorten ei tarvitse lähteä muihin maihin etsimään töitä, vaan he jäävät Kreikkaan ja maa saa enemmän verotuloja.

Kreikan palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta on 81 prosenttia, sillä Kreikassa on huomattavan paljon pienyrityksiä. Apua EVM:n apurahoista saataisiin myös Kreikan moniin pieniin yrityksiin sekä perinteisesti rahaa tuoneen maatalouden parantamiseksi, jonka osuus maan BKT:stä on myös laskussa. Niihin panostamalla viennin lisäksi myös kotimaahan ostettavat hyödykkeet toisivat rahaa valtiolle ja myös kansalaiset hankkisivat mieluiten kotimaisia hyödykkeitä. Se puolestaan taas nostattaisi yleistä tyytyväisyyttä Kreikassa.