Blogikirjoitus 2, Arttu Lehtonen

Eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen niin, että kun ihmiset ovat pidempään työelämässä niin ei tarvitse maksaa niin kauan eläkettä ihmisille. Uuden eläkeuudistuksen on tarkoitus pitää ihmiset kauemmin veronmaksajina, koska suomen väestö vanhenee ja jos ihmiset pääsisivät eläkkeelle aikaisemmin niin eläkkeenmaksajat myös vähenevät. Tavoite on myös että näin ei tarvitsisi kasvattaa julkisia menoja. Joten kaiken kaikkiaan eläkeuudistus että uusi eläkeuudistus että eläkeikä nousee kuuteenkymmeneenviiteen vuoteen on hyväksi kestävyysvajeelle. Kestävyysvajetta voi parantaa siis esimerkiksi nostamalla eläkeikää. Voidaan myös alkaa leikkaamaan kunnilta tehtäviä,( kuten lukio, terveyskeskus) mutta se taas on huono asia, koska tällöin voidaan joutua matkustamaan pitkiä matkoja, jotta saataisiin palveluja. Sote eli sosiaali ja terveysuudistus voisi myös tehdä hyvää kestävyysvajeelle, mutta alueille saattaisi tulla sisäisiä kiistoja mihin esimerkiksi terveyskeskukset sijoitetaan. Poliittinen päätöksentekokyky on nykyään tärkeää ,mutta päätöksiä on vaikea tehdä, joten Suomen heikko kyky tehdä päätöksiä on huono asia Suomen kestävyysvajeelle.

Blogikirjoitus 2 Vilma ja Elina

Suomi koittaa keksiä erilaisia keinoja, joilla voitaisiin korjata kestävyysvajetta. Kuitenkin näilläkin keinoilla on myös huonoja puolia.

Kestävyysvaje siis kertoo kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman velkaantumisen karkaamista käsistä.

Vastikään tehdyn uuden eläkeuudistuksen mukaan vuonna 1955 syntyneet ja sitä nuoremmat pääsevät eläkkeelle vasta kolme kuukautta myöhemmin jokaista syntymäikävuotta kohti. Ilman järjestelmän muutoksia joko eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan tai eläke-etuuksia leikkaamaan. Esimerkiksi, 1955 vuonna syntynyt henkilö jää eläkkeelle kolme kuukautta nykyistä myöhemmin. Seuraavaksi 1956 vuonna syntynyt henkilö jää taas edellisvuodesta syntyneestä kolme kuukautta myöhemmin eläkkeelle. Tämä jatkuisi niin kauan kunnes vanhuuseläkeiän alaraja olisi 65 vuotta. Ensimmäinen tällainen ikäluokka, joka jää eläkkeelle vasta 65 vuotiaana on 1962 syntyneet henkilöt. Uudistus perustuu tämän hetkikseen ennustukseen elinajanodotteen pitenemisestä. Tarkoituksena on pitää eläkeajan ja työssäoloajan suhde samana kuin se on vuonna 2025. Uudistus tulee voimaan vuonna 2017.

Uudistuksen mukaan myös eläkettä karttuu jatkossa 1,5 prosenttia tuloista vuodessa ja se alkaa karttua jo 17 ikävuodesta lähtien. Eläkettä kasaantuu myös koko palkan osuudelta.

Tulevaisuudessa vanhemman sukupolven määrä tulee olemaan suurempi kuin nykyään, mikä vaikuttaa eläkeiän nostoon. Tulevaisuudessa nuorempien sukupolven määrä tulee sen sijaan olemaan pienempi verrattuna nykyiseen työntekijöiden suhteeseen. Tämän seurauksena työntekijöitä olisi nykyistä vähemmän. Eläkeiän nostolla pyritään pitämään työntekijöiden määrä nykyisenä, jolloin valtion tulot ovat suuremmat kuin menot. Jos eläkeläisiä olisi tulevaisuudessa enemmän kuin nykyään, niin valtion menot heitä kohtaan kasvaisivat. Kun työntekijöitä olisi vähemmän, eivät he pystyisi kattamaan valtiolle välttämättömiä tuloja. Eli valtion tulot olisivat pienemmät kuin menot. 

Toisaalta eläkeiännosto saattaa vähentää nuorempien työpaikkojen saantia. Monilla työpaikoilla olisi tällöin varmasti jo aika täyttä työpaikkojen suhteen, joten olisiko uusille nuorille työläisille tilaa? Lisäksi kokeneita ja vanhempia työntekijöitä arvostetaan nuoria ja kokemattomia enemmän, joten tämäkin saattaisi vaikeuttaa nuorten pääsyä työhön. Työnlaatu saattaa myös huonontua kun ihmiset vanhenevat eivätkä ole enää yhtä tarkkoja ja päteviä työssään kuin ennen. Ei voida olla varmoja vähentäisikö tämä työttömyyttä ja sitä että valtion tulot olisivat suuremmat kuin menot. Tällöin valtio joutuisi ehkä siirtämään eläkkeen maksut nuorten työttömien erilaisiin tukiin. 

Positiiviselta kannalta taas eläkeläisten määrä pysyisi nykyisenä ja erilaisia palvelukeskuksia ja terveyspalveluita ei tarvittaisi niin paljon lisää vanhuksille. Sillä ihmiset pysyisivät ehkä paremmassa kunnossa kun ovat töissä ja sama rytmi pyörittämässä arkea. Myös nuorilla olisi enemmän aikaa kouluttautua hyvin kun heillä ei olisi kiire töihin täydentämään eläkkeelle siirtyvien paikkoja. He pystyisivät hankkimaan itselleen parhaan mahdollisen koulutuksen haluttuun ammattiinsa. Eläkeiän nostettaessa, ei jouduta leikkaamaan eläkemaksuja, eikä myöskään eläke-etuuksia. Myös työeläke kasvaa, kun töissä oltaisiin pidempään.

Se, miten eläkeiän nosto lopullisesti vaikuttaa, selviää vasta vuosikymmenen päästä, kun asia nähdään käytännössä. Nyt voidaan vain ennustaa mitä voisi tulla tapahtumaan ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla.

Kun tiedetään, että tulevat ikäryhmät Suomessa ovat huomattavasti isompia kuin aiemmin, eikä eläkeiännostolla voida välttämättä korjata kaikkia sen aiheuttamia seurauksia niin esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluita on pyritty jo nyt lisäämään ja parantamaan niiden laatua. On pyritty tekemään Sote-uudistus, joka myös auttaisi kestävyysvajeessa.

Sote-uudistuksen mukaan jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta lukuisten kuntien ja sairaanhoitopiirien sijasta. Tämän huonona puolena voidaan kuitenkin pitää sitä että riittäkö viisi aluetta päättämään kaikista terveydenhuollon tärkeistä asioista? Myös varmasti terveyskeskusten ja sairaaloiden vaikutusvalta pienenisi ja kaikessa tarvittaisiin aina sote-alueelta lupa tehdä eri asioita.

Myös on pohdittu kuntien tehtävien määrän vähentämistä. Silloin kunnillakaan ei olisi niin paljon vaikutusvaltaa erilaisten palveluiden pitämiseen ja säilyttämiseen, joita myös eläkeläiset tarvitsivat. Myös työttömyys lisääntyisi niin tässä kuin sote-uudistuksessa, koska työtehtävät siirtyisivät vain merkityksellisille henkilöille, eikä alaisia olisi enää kun heille ei jäisi töitä tehtäväksi. Samoin erilaiset kuntaliitokset tulisivat entistä ajankohtaisemmaksi kuin pienten kuntien tehtäviä vähennetään ja ne siirretään isojen kuntien hallintapiiriin. Pienet kyläkoulut ja lukiot saatettaisiin lopettaa ja rahaa menisi suurten koulujen rakentamiseen ja kaukaa tulleiden oppilaiden kyyditsemiseen. Nuorten opiskeluinto saattaisi pitkien koulumatkojen ja kasvavien kustannusten takia laskea, jolloin he eivät kouluttautuisi niin hyvin eivätkä pääsisi töihin. Tämäkin vaikuttaisi siihen että työntekijöitä olisi vähemmän ja eläkeläiset kuormittaisivat valtion menoja.

Lisäksi valtion velat ovat huoli kestävyysvajeessa. Valtion velkojen myötä mm. verotuksia voitaisiin nostaa, kulutukset pienenevät, kun kauppa ei käy välttämättä niin hyvin. Lisäksi raaka-aineita ulkomailta ei saataisi yhtä helposti kuin ennen, koska yrityksillä ei ole rahaa ostaa niitä. Myös irtisanomiset lisääntyisivät kun yritykset haluavat pitää tuoton plussalla.

Tulevaisuuden todellista taloudellista tilannetta ei voida vielä tietää, koska talous on muuttuvaa ja se heijastuu myös muihin maihin ja heidän tilanteeseen. Tässäkin voimme vain ennustaa asioita ja ajan kanssa huomata miten ne todellisuudessa tapahtuvat.

Blogiteksti 2, Tommi Taimisto ja Heikki Laiho

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt (EK, KT, SAK ja STTK) ovat päässet sopuun uudesta eläkeuudistuksesta, jonka tarkoitus on tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Kyseinen uudistus on merkittävä Suomen kestävyysvajeen eheyttämiseksi. Eläkeuudistuksen tärkeimpiin muutoksiin kuului eläkeiän nostaminen. Vuoden 2017 alkuun suunniteltu uudistus nostaisi vanhuuseläkkeelle pääsyn alaikärajan 65 ikävuoteen. Nosto tapahtuu portaittain 3kuukauden sykleissä jokaista vuosiluokkaa kohden, alkaen vuonna 1955- syntyneistä. Täysin eläkeikäuudistus on saatu läpi vuoteen 2025 mennessä, jolloin vuonna 1962 syntyneet ovat saavuttaneet 65-vuoden eläkeiän.

Eläkeiän nosto ei ollut kuitenkaan ainoa muutos, mitä uuteen eläkeuudistukseen sisällytettiin. Entisen työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle luotiin työuraeläke, jota on mahdollista hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. Kuitenkin ehtona työuraeläkkeen saantiin edellytetään poikkeuksellisen fyysisesti tai henkisesti raastava työ. Myös nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja sen tilanne tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkkeeseen kuuluu mahdollisuus, jossa 61-vuotiaana voi ottaa maksuun 25- tai 50 % kertyneestä eläkkeestä. 

Kyseinen eläkeuudistusehdotus on osa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen viime vuonna sovittua rakennepoliittista ohjelmaa. Ehdotuksen yksi päätavoitteista on pyrkiä poistamaan julkisen talouden kestävyysvaje. Laskelmien mukaan uudistuksen toimiessa se pienentää julkisen talouden vajetta noin. 1,1%.

Helsingin Sanomien Klaus Welpin kirjoittamassa artikkelissa nousee ilmi Suomen julkisen talouden kestämätön pohja. Kirjoituksessa suurin huolen aihe on velkaantuminen, joka on kasvanut viimevuosina lähes 9miljardin euron vuosivauhdilla. Tämä herättää huolta varmasti monissa, ja huomiota velassa on etenkin velan kasvuvauhti; ei välttämättä määrä. 

Tulevat ongelmat taloudessa tulevat vaikeuttamaan lainsäädännön lupaavia palveluita ja etuuksia ilman, että velkaantuminen kasvaa kestämättömäksi, kertoo vakausyksikönpäällikkö Mikko Spolander. Ratkaisuksi kestävyysongelmiin Spolander tarjoaakin talouskasvua tai leikkauksia eli sopeutuksia. Spolander toteaakin tekstissä osuvasti lauseella: ’’Kasvun tie on kivuttomampi tie.’’

Yhdeksi Suomen valtion kipupisteeksi artikkeli nostaa myös Väestön ikääntymisen. Ikärakenne muuttuukin vuoteen 2030 asti niin voimakkaasti, että vanhusten määrä tulee nousemaan ja tarve työvoimaa kohden nousee. Kestävyyttä vaikeuttava asia on myös se, että vanhukset alkavat käyttämään yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, joka rasittaa valtion taloutta entisestään. Ratkaisuna kyseiseen ongelmaan toimiikin juuri tehty eläkeikäuudistus, jossa eläkeiän nosto pidentää, ja antaa valtiolle muutaman lisävuoden avun ennen eläkkeelle siirtymistä. Tänä aikana nuoriso pystyy kouluttautumaan, sekä ottamaan vanhemmilta jääneet työtehtävät itselleen. 

Kestävyysvajetta yritetään siis jatkuvasti ajaa alas, ja jatkossa esimerkiksi sote puolella huomiota kohdistetaan enemmän vaikuttavuuteen, eikä vain tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Kesäkuussa läpiajetun uuden sote-uudistuksen myötä pystytään terveyspalveluihin lisäämään työvoimaa, joka yhdessä palveluiden tuottavuuskasvun lisänä vaikuttaisi positiivisesti bruttokansantuotteeseen kasvattaen sitä 1,4%, eli 2,6miljardia euroa.

Blogikirjoitus 2 Tiina Pu ja Susanna He

Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman, että velkaantuminen pitkällä ajalla karkaa kestämättömälle uralle. Kestävyysvajeeseen vaikuttaa työllisyys ja talouden kasvu, palvelujen ja etuuksien tarpeen kasvu sekä julkisen talouden rakenteellinen tasapaino lähtötilanteessa.

Jos eläkeikä nousee, niin ihmiset ovat pidempään töissä. Toisaalta se tuo valtiolle tuloja, sillä työvoimaa riittää ja yritykset pystyvät tuottamaan hyödykkeitä, joita kuluttajat sitten ostavat. Näin ollen valtio saa rahaa ja bruttokansantuote nousee. Valtion ei tarvitse maksaa niin paljon eläkettä, sillä eläkkeellä olevien ihmisten määrä vähenee eläkeiän pitkittyessä. Eläkemaksunkaan ei pitäisi nousta hurjasti eläkeuudistuksen myötä, mutta toisaalta jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle on jäämässä paljon ihmisiä, silloin eläkemaksu saattaa nousta hieman. Eläkejärjestelmän uudistuksen ei uskota korottavan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menoja. Jos menot arvioidaan kuitenkin väärin, voin olla, että ihmisten fyysinen ja henkinen kunto joutuu rasitukseen eläkeiän pitkittyessä, jolloin esimerkiksi terveyspalveluita tarvitaan enemmän. Tällöin valtiolle koituu paljon menoja terveyspalveluiden ylläpidosta.

Uusi eläkeajan uudistus tulee voimaan vuonna 2017. Sen avulla pyritään hidastamaan velkaantumisnopeutta. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista sekä pidentää työuria, joiden avulla voidaan varmistaa riittävä eläketurva. Eläkeuudistus vaikuttaa työurien pidentymiseen ja siten kestävyysvajeeseen hyvin hitaasti. Paljon muita toimenpiteitä pitää nykyisen ja seuraavan hallituksen tehdä, jotta kestävyysvaje saadaan eliminoitua ja julkinen talous terveelle pohjalle. Työllisyyden kohentaminen ja työurien pidentäminen ovat ratkaisevassa asemassa. Ilman palkkaverotuksen keventämistä näissä tavoitteissa ei onnistuta. Uusi eläkeratkaisu jää hyödyttömäksi ilman isoa verouudistusta.

Työeläkeuudistus auttaa siinä, että pystymme rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut, kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee. Uudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta reilulla prosenttiyksiköllä. Uudistus pidentää mallissa erityisesti keskimääräistä pienempituloisten työuria. Sen seurauksena 55–68 -vuotiaiden palkkasumma ei kasva juuri yhtään. Tämä vähentää uudistuksen hyötyjä julkisen talouden kannalta.

Helsingin Sanomien artikkelissa Mikko Spolander kertoo keinoista, joilla Suomi pyrkii korjaamaan kestävyysvajetta. Yhtenä keinona olisi juuri eläkeuudistus eli nostaa eläkeikärajaa.

Negatiivisia puolia eläkeiän nostolla on se, että ihmiset joutuvat olemaan kauemmin töissä. Kun ihmiset ovat kauemmin töissä, se vaikuttaa heidän fyysiseen ja henkiseen kuntoonsa, aiheuttaen esimerkiksi sairauksia tai työuupumista. He eivät enää välttämättä jaksa työskennellä sen ikäisenä. Eläkeiän nostaminen voi lisätä ikääntyneiden työttömyyttä erityisesti aloilla, joilla on korkea irtisanomisriski. Myös tapaturmariski kasvaa työpaikoilla jos on ikääntynyt ihminen.

Kestävyysvajetta pyritään korjaamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvällä karsimisella. Sosiaali- ja terveyspalveluita karsitaan erityisesti pienimmistä kunnista ja tehdään terveydenhuoltopalveluliitoksia. Näin ollen toinen kunta voi tulla riippuvaiseksi kunnasta jossa terveyspalvelut ovat saatavilla. Esimerkiksi Iitti ja Lahti ovat hyvä esimerkki tästä.

Negatiivisia puolia karsimisella on paljon. Matkat terveyskeskuksiin ja sairaaloihin voivat olla hyvinkin pitkät, joka on huono juttu jos apua tarvitaan. Jotkut sairaalat ja terveyskeskukset ovat myös täyteen buukattuja, jolloin hoitoon pääsemisessä voi kestää kauan. Esimerkiksi leikkauksiin on hirveät jonot. Sosiaali- ja terveyspalveluiden karsiminen aiheuttaa myös työttömyyttä kyseisellä alalla. Osa ihmisistä jää työttömäksi, jos heidän työpaikka lakkautetaan. Työttömyys aiheuttaa erilaisia ongelmia.

Spolander kertoo kestävyysvajeen korjauskeinoksi myös kuntien tehtävien karsimisen. Näin ollen tehdään kuntaliitoksia.

Negatiivisia puolia tässä on esimerkiksi juuri ne kuntaliitokset ja palveluiden lakkauttamien. Esimerkiksi kirjastoja, työpaikkoja, kouluja tai terveyskeskuksia voidaan lakkauttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulu- ja työmatkat pitenevät sekä palveluihin on pidempi matka ja niitä on vaikeampi saada, jos palvelut siirtyvät toiseen kuntaan tai kaupunkiin. Kuntaliitosten myötä myös kuntavero voi nousta. Omaa kuntaa tai kaupunkia ei enää kannateta niin paljon, vaan toinen kunta saa kuluttajien rahat. Tämä on surullista!

Blogikirjotius 2 Eemeli Eerola ja Topi Talja

Eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen aluksi positiivisesti vanhusten jatkaessa työelämässä ja sitä kautta he maksavat vielä veroa työstään eikä vanhustenhoito palveluihin mene niin paljoa vielä rahaa. Vanhemman ikäluokan jatkaessa vielä pari vuotta töissä vanhustenhoitoon budjetoituja rahoja jää yli, koska työssä käyvät saavat palkkaa ja pystyvät itse huolehtimaan itsestään. Eli siis eläkeikää nostetaan sen takia koska kestävyysvaje on jo noussut niin korkealle tasolle että se ei kata enää kaikkia julkisia palveluja vaan joudutaan lakkauttamaan julkisia palveluita. Eläkeuudistuksen voi pikkuhiljaa ruveta kartuttamaan ihmisten eläkemäärää eikä sitä tarvitse maksaa niin paljoa ihmisen toimesta jo 17-vuotiaille ruvetaan maksamaan eläkettä 1,5% vuosittaisista tuloista. Näin ollen valtio jäädessä eläkkeelle, koska ihmisille on jo kertynyt eläkettä valmiiksi työvuosien aikana. Eläkeuudistus lisää myös vanhusten eläkkeen määrää, koska se karttuu koko palkan osuudelta, kun taas ennen sitä kertyi vain veronalaisista tuloista mistä oli jo vähennetty palkansaajan työeläkemaksu. Eläkeuudistus antaa myös nuorille aikaa kouluttautua erilaisiin ammatteihin sillä aikaa, kun vanhemmat ihmiset ovat vielä töissä. Eli nuoret pääsevät töihin vanhempien jäädessä eläkkeelle, jolloin ei tule sellaista hetkeä ettei olisi työntekijöitä ja silloin ei olisi veronmaksajia, mikä taas lisää kestävyysvajetta kun vanhustenhoitoon menee enemmän rahaa kun on pystytty budjetoimaan. 

Suomi voi korjata kestävyysvajetta nostamalla eläkeikää, minkä se tekee vaiheittain. Suomi myös joutuu nostamaan verotusta, mikä vähentää ihmisille käteen jäävää palkkaa, mikä puolestaan vähentää ihmisten ostokykyä ja ostohalua. Se ajaa talouden alamäkeen jolloin yritykset joutuvat vähentämään työpaikkoja. Työpaikkojen vähentyessä vähenevät myös työntekijät eli veronmaksajat, mikä tarkoittaa taas sitä, että valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa tarjotakseen laadukkaita julkisia palveluita ympäri suomea eikä vain suurimmissa kaupungeissa. Valtioiden karsiessa palveluiden määrästä ja myös laadusta vähenee samalla työpaikat eli taas kerran veron maksajien määrä vähenee ja Suomen kestävyysvaje pahenee. Eli kestävyysvajeen korjaaminen verotuksen nostamisella ei helpota suomen taloudellista tilannetta, koska se aiheuttaa lopulta työttömyyttä mistä seuraa verotulojen väheneminen, minkä takia suomi joutuu käyttämään vanhustenhoitoon ja muihin julkisiin palveluihin velkarahoja. Eläkeiän nostaminen taas auttaa kestävyysvajeen korjaamisessa, koska vanhempien ihmisten ollessa muutaman vuoden kauemmin töissä ehtii nuoret kouluttautumaan ammatteihin ja vanhempien ihmisten jäädessä eläkkeelle nuoret hyppäävät tilalle eikä valtion verotulot vähene ainakaan niin radikaalisti.

Blogikirjoitus 2, Jaakko Koskinen

Syyskuussa valmiiksi saatu eläkeuudistus nostaa eläkeiän alarajaa. Eläkkeet maksetaan uudistuksen jälkeen tulojen mukaan, jolloin kaikki eivät saa samaa määrää eläkettä. Valtio säästää tässä, koska voidaan maksaa vähemmän eläkettä joillekin henkilöille. Eläkeiän alarajaa nostetaan 3kk joka syntymävuoden kohdalta vuodesta 1955 lähtien 65 vuoden ikään asti, jonka jälkeen eläkeiän alaraja nousee vuosittain 1-2kk. Tällöin valtio saa kolmeksi kuukaudeksi enemmän työvoimaa ja veronmaksajia kuin normaalisti. Valtion ei tietenkään tarvitse maksaa eläkkeitä tällöin. Tämä vaikuttaa kestävyysvajeeseen positiivisesti, koska valtio saa näistä kolmesta lisäkuukaudesta vuosittain tuloja, jolloin eläkemaksu menot eivät vaikuta niin paljoa valtion talouteen. 

Suomen velkaantumiseen on keksitty muutamia keinoja sen korjaamiseen. Eläkeiän korottamisen lisäksi on ehdotettu sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon tehostamista ja kuntien tehtävien karsimista. Suomessa väestön ikääntyminen tapahtuu muita EU-maita aikaisemmin, joka tekee ikääntyviä heikentävistä toimista vaikeampaa, koska heitä on normaalia enemmän. Eläkeikään joudutaan silti puuttumaan Julkisen talouden takia. Kun suuret ikäluokat vanhenevat heihin kuluvista hoivamenoista ollaan huolissaan. Tämän takia tarvittiin sote-uudistusta, joka myös tapahtuu. Sote-uudistuksessa pystytään vähentämään tarvittavien sosiaalityöntekijöiden määrää kolmesta tuhannesta tuhanteen, joka vaikuttaa positiivisesti kestävyysvajeeseen. Kuntien tehtäviä vähennettiin jopa miljardin euron edestä, joka vähentää menoja. 

Korjausliikkeistä löytyy tietenkin myös negatiivisia puolia. Eläkeiän nostaminen ei miellytä kansalaisia ikinä. Sosiaali -ja terveyspalvelutuotannon tehostaminen taas siirtää terveyskeskukset pienistä kunnista kaupunkeihin, jolloin ihmisten matkat lääkäriin ovat pidemmät, joka ei tee kansasta tyytyväistä.

Blogikirjoitus 2, Sanna Pohjola

Helsingin Sanomissa listattiin viisi Suomen talouden kipupistettä. Näitä ovat velkaantuminen, väestön ikääntyminen, sote-uudistuksen tarve, kuntien tehtävien paljous sekä päätöksenteon vaikeus.  Mutta mitä keinoja Suomella on korjata näitä asioita?

Artikkelin mukaan velkaantuminen on suurin ongelma, sillä Suomen talous ei ole kestävällä pohjalla. Vuonna 2008 velkaa oli 63 miljardia euroa, mutta ennusteiden mukaan tuo määrä on lähes tuplaantunut. Velka kasvaa vuosittain, jolloin siitä seuraa julkisen talouden ongelma. Mikko Spolanderin mukaan tulevaisuudessa ei pystytä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön lupaavia palveluja eikä etuuksia ilman, että velka kasvaa kestämättömäksi. Spolanderin mukaan kestävyysongelmaa voi ratkaista talouskasvun tai leikkausten eli sopeutuksen kautta, jolloin valtion menoja vähennetään. Spolander toteaa myös, että ”Kasvun tie on kivuttomampi tie” Tämä on varmasti totta, sillä leikkaukset voivat vähentää palvelujen määrää tai laatua, tai voi tietää tukien pienenemistä(?). Vaikka velka ei ole vielä määrällisesti iso, sen kasvuvauhti on ongelma. Siihen yritetään puuttua muuttamalla Suomen rakenteita. Tällaisia toimia ovat mm. sote- palvelutuotannon tehostaminen, kuntien tehtävien karsiminen ja eläkeiän korotus.

Myös väestön ikärakenne muuttuu niin, että vanhuksien määrä kasvaa. Vanhukset siirtyvät pois työelämästä ja tarvitsevat enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällöin myös työvoima vähenee. Työmarkkinajärjestöt hakevat tähän ratkaisua eläkeiän nostamisesta. Järjestöt hiovat sopimusta siihen, miten eläkeikä saadaan nostettua 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on myös että eläkeiän nosto kohentaa julkisen talouden kestävyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä. Kovinkaan monet eivät ole tyytyväisiä eläkeiän nostoon, etenkään ruumiillisessa työssä olevat. Onhan se totta, että vammojen riski lisääntyy vanhetessa huomattavasti. Tällöin myös sairaseläkkeiden määrä voi lisääntyä.

Sote-uudistus on puhuttanut paljon joka puolella. Vaikka sopu saatiin aikaan kesäkuussa, on käytännön toteutukseen vielä pitkä matka. Kuntien tehtäviä vähennetään, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta lukuisten kuntien ja sairaanhoitopiirien sijasta. Sillä pitäisi syntyä säästöä. Jatkossa myös kiinnitetään enemmän huomiota vaikuttavuuteen, eikä vain tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Tämä tarkoittaa, ettei kalliita operaatioita enää tarvita niin paljoa. Mutta vaikeuttaako tämä uudistus hoitoon pääsyä, jos jotain tällaisia operaatioita tarvitsee? Nykyään ainakin etenkin pienillä paikkakunnilla on erittäin vaikeaa saada tarvitsemaansa hoitoa, koska se on niin kallista. Artikkelissa kerrotaan myös, ettei uusia työntekijöitä enää tarvita niin paljoa, mikä puolestaan lisää alan työttömyyttä.

Hallitus on päättänyt myös karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Hallitus löysi karsittavia menoja elokuuhun mennessä vain 350 miljoonan euron edestä, joten loppujen pitäisi löytyä sosiaali- ja terveyspalveluiden puolelta. Sote-uudistus ontässä merkittävänä tekijänä. Haittapuolena voisi olla se, että palvelujen määrä ja laatu voivat huonontua, etenkin pienissä kunnissa.

Näitä kaikkia asioita varjostaa vielä entisestään myös päätöksenteon vaikeus. Luottoluokitusyhtiöt ovat alkaneet painottaa enemmän päätöksentekokykyä. Rakenneuudistuksien toteuttaminen on edennyt nihkeästi, sekä työmarkkinajärjestöjen käsissä oleva eläkeratkaisu on edelleenkin kesken.