Viime vuodet ovat olleet euromaille
tuskaista aikaa. Etenkin Etelä-Euroopan maat, kuten Espanja ja Kreikka, ovat
joutuneet suureen velkakierteeseen, jolle ei näy vieläkään loppua.
Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn pitää eurokriisin parhaina ratkaisuina
velkojen osittaista anteeksiantoa ja kriisimaiden mahdollisuutta erota
tilapäisesti eurosta – muut ratkaisut olisivat näitä tuskallisempia.
Eräs tilanteen ratkaisuvaihtoehdoista
on kuitenkin devalvoituminen. Se tarkoittaa sitä, että valuutan arvo heikkenee
suhteessa toisiin valuuttoihin tarjonnan sekä kysynnän mukaan. Jos niin
tapahtuisi euroalueen velkakriisimaissa, siitä seuraisi maiden hintakilpailukyvyn
parantuminen. Vientihinnat laskisivat, jolloin vienti mitä luultavimmin
kasvaisi. Tämä olisi erityisen tärkeää esimerkiksi Italian kansantalouden
kannalta, koska sen tärkeimpiin vientimaihin kuuluu myös Euroopan ulkoisia
maita. Vientihintojen lasku tuottaa vientiyrityksille ja kansantaloudelle
ylipäätään lisää tuloja ja myös nostaa työllisyyttä. Jos vienti ei jostain
syystä onnistuisi kasvamaan, devalvoitumisen ansiosta viejä saisi kuitenkin
myynnistään paremman tuoton, sillä eri valuutta-alueiden valuutasta saa vaihdettua
enemmän rahaa euroihin.
Myös ulkomaiset sijoittajat alkaisivat taas kiinnostua euroalueen
kriisimaista. Tämä toisi lisätienestiä valtioille ja taas velkaluku pienenisi. Nämä vaikutukset kuitenkin kestävät vain
muutaman vuoden ajan, mutta hyvin suunnitellusti se voisi riittää poistamaan
suurenkin osan kriisimaiden veloista ja loisi toivoa sekä tavallisten
kansalaisten että hallituksen piireihin.
Jo pitkään kriisissä vellonut Kreikka voisi saada apuja myös vasta
muutama vuosi sitten käyttöönotetusta Euroopan vakausmekanismista (EVM), jonka
lainanantokykynä on 500 miljardia euroa. Jo heti kättelyssä Suomi – ainoana
EVM:n maista – maksoi suoraan yhdessä erässä 1,44 miljardin euron osuutensa
EVM:lle ja rahat lähtivätkin suoraan Kreikan kriisin auttamiseksi.
Suomi ei varmastikaan ollut ainoa maa, jolta lähti avustusrahoitusta
Kreikalle. EVM:n kautta rahoitukset kävivät entistä helpommiksi – kaikki EVM:n
kuuluvat valtiot antavat sovitun määrän verran rahoitusta yhteisen hyvän vuoksi
ja kaikenlisäksi mekanismin hallitsemat varat ja omaisuus on täysin verovapaata
eikä sitä voida miltään kantilta syyttää oikeudessa. Tämä tarkoittaisi
periaatteessa sitä, että Kreikka saisi EMV:n kautta täysin ilmaiseksi rahaa
oman sotkunsa siivoamiseen. Kuitenkaan asia ei aivan niin yksinkertaisesti
suju, sillä EMV:ssä on mukana monia maita todistamassa, kuka kenenkin rahoja
lainaa. Silti, Kreikalle olisi suuri etu saada valtaosa veloistaan maksettua
EVM:n kautta. Rahoituksen avulla se voisi myös kehittää omaa talouttaan ja
saada raha-asioissa kehityksen käyntiin, mikäli rahat osattaisiin käyttää oikein.
Kreikka saisi luultavasti muiden maiden avustusta järkevään rahankäyttöön ja
talouskasvun kohentuessa sekä velkaantuminen että itse velat kutistuisivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti