torstai 30. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 2, Arttu Lehtonen

Eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen niin, että kun ihmiset ovat pidempään työelämässä niin ei tarvitse maksaa niin kauan eläkettä ihmisille. Uuden eläkeuudistuksen on tarkoitus pitää ihmiset kauemmin veronmaksajina, koska suomen väestö vanhenee ja jos ihmiset pääsisivät eläkkeelle aikaisemmin niin eläkkeenmaksajat myös vähenevät. Tavoite on myös että näin ei tarvitsisi kasvattaa julkisia menoja. Joten kaiken kaikkiaan eläkeuudistus että uusi eläkeuudistus että eläkeikä nousee kuuteenkymmeneenviiteen vuoteen on hyväksi kestävyysvajeelle. Kestävyysvajetta voi parantaa siis esimerkiksi nostamalla eläkeikää. Voidaan myös alkaa leikkaamaan kunnilta tehtäviä,( kuten lukio, terveyskeskus) mutta se taas on huono asia, koska tällöin voidaan joutua matkustamaan pitkiä matkoja, jotta saataisiin palveluja. Sote eli sosiaali ja terveysuudistus voisi myös tehdä hyvää kestävyysvajeelle, mutta alueille saattaisi tulla sisäisiä kiistoja mihin esimerkiksi terveyskeskukset sijoitetaan. Poliittinen päätöksentekokyky on nykyään tärkeää ,mutta päätöksiä on vaikea tehdä, joten Suomen heikko kyky tehdä päätöksiä on huono asia Suomen kestävyysvajeelle.

Blogikirjoitus 2 Vilma ja Elina

Suomi koittaa keksiä erilaisia keinoja, joilla voitaisiin korjata kestävyysvajetta. Kuitenkin näilläkin keinoilla on myös huonoja puolia.

Kestävyysvaje siis kertoo kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman velkaantumisen karkaamista käsistä.

Vastikään tehdyn uuden eläkeuudistuksen mukaan vuonna 1955 syntyneet ja sitä nuoremmat pääsevät eläkkeelle vasta kolme kuukautta myöhemmin jokaista syntymäikävuotta kohti. Ilman järjestelmän muutoksia joko eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan tai eläke-etuuksia leikkaamaan. Esimerkiksi, 1955 vuonna syntynyt henkilö jää eläkkeelle kolme kuukautta nykyistä myöhemmin. Seuraavaksi 1956 vuonna syntynyt henkilö jää taas edellisvuodesta syntyneestä kolme kuukautta myöhemmin eläkkeelle. Tämä jatkuisi niin kauan kunnes vanhuuseläkeiän alaraja olisi 65 vuotta. Ensimmäinen tällainen ikäluokka, joka jää eläkkeelle vasta 65 vuotiaana on 1962 syntyneet henkilöt. Uudistus perustuu tämän hetkikseen ennustukseen elinajanodotteen pitenemisestä. Tarkoituksena on pitää eläkeajan ja työssäoloajan suhde samana kuin se on vuonna 2025. Uudistus tulee voimaan vuonna 2017.

Uudistuksen mukaan myös eläkettä karttuu jatkossa 1,5 prosenttia tuloista vuodessa ja se alkaa karttua jo 17 ikävuodesta lähtien. Eläkettä kasaantuu myös koko palkan osuudelta.

Tulevaisuudessa vanhemman sukupolven määrä tulee olemaan suurempi kuin nykyään, mikä vaikuttaa eläkeiän nostoon. Tulevaisuudessa nuorempien sukupolven määrä tulee sen sijaan olemaan pienempi verrattuna nykyiseen työntekijöiden suhteeseen. Tämän seurauksena työntekijöitä olisi nykyistä vähemmän. Eläkeiän nostolla pyritään pitämään työntekijöiden määrä nykyisenä, jolloin valtion tulot ovat suuremmat kuin menot. Jos eläkeläisiä olisi tulevaisuudessa enemmän kuin nykyään, niin valtion menot heitä kohtaan kasvaisivat. Kun työntekijöitä olisi vähemmän, eivät he pystyisi kattamaan valtiolle välttämättömiä tuloja. Eli valtion tulot olisivat pienemmät kuin menot. 

Toisaalta eläkeiännosto saattaa vähentää nuorempien työpaikkojen saantia. Monilla työpaikoilla olisi tällöin varmasti jo aika täyttä työpaikkojen suhteen, joten olisiko uusille nuorille työläisille tilaa? Lisäksi kokeneita ja vanhempia työntekijöitä arvostetaan nuoria ja kokemattomia enemmän, joten tämäkin saattaisi vaikeuttaa nuorten pääsyä työhön. Työnlaatu saattaa myös huonontua kun ihmiset vanhenevat eivätkä ole enää yhtä tarkkoja ja päteviä työssään kuin ennen. Ei voida olla varmoja vähentäisikö tämä työttömyyttä ja sitä että valtion tulot olisivat suuremmat kuin menot. Tällöin valtio joutuisi ehkä siirtämään eläkkeen maksut nuorten työttömien erilaisiin tukiin. 

Positiiviselta kannalta taas eläkeläisten määrä pysyisi nykyisenä ja erilaisia palvelukeskuksia ja terveyspalveluita ei tarvittaisi niin paljon lisää vanhuksille. Sillä ihmiset pysyisivät ehkä paremmassa kunnossa kun ovat töissä ja sama rytmi pyörittämässä arkea. Myös nuorilla olisi enemmän aikaa kouluttautua hyvin kun heillä ei olisi kiire töihin täydentämään eläkkeelle siirtyvien paikkoja. He pystyisivät hankkimaan itselleen parhaan mahdollisen koulutuksen haluttuun ammattiinsa. Eläkeiän nostettaessa, ei jouduta leikkaamaan eläkemaksuja, eikä myöskään eläke-etuuksia. Myös työeläke kasvaa, kun töissä oltaisiin pidempään.

Se, miten eläkeiän nosto lopullisesti vaikuttaa, selviää vasta vuosikymmenen päästä, kun asia nähdään käytännössä. Nyt voidaan vain ennustaa mitä voisi tulla tapahtumaan ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla.

Kun tiedetään, että tulevat ikäryhmät Suomessa ovat huomattavasti isompia kuin aiemmin, eikä eläkeiännostolla voida välttämättä korjata kaikkia sen aiheuttamia seurauksia niin esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluita on pyritty jo nyt lisäämään ja parantamaan niiden laatua. On pyritty tekemään Sote-uudistus, joka myös auttaisi kestävyysvajeessa.

Sote-uudistuksen mukaan jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta lukuisten kuntien ja sairaanhoitopiirien sijasta. Tämän huonona puolena voidaan kuitenkin pitää sitä että riittäkö viisi aluetta päättämään kaikista terveydenhuollon tärkeistä asioista? Myös varmasti terveyskeskusten ja sairaaloiden vaikutusvalta pienenisi ja kaikessa tarvittaisiin aina sote-alueelta lupa tehdä eri asioita.

Myös on pohdittu kuntien tehtävien määrän vähentämistä. Silloin kunnillakaan ei olisi niin paljon vaikutusvaltaa erilaisten palveluiden pitämiseen ja säilyttämiseen, joita myös eläkeläiset tarvitsivat. Myös työttömyys lisääntyisi niin tässä kuin sote-uudistuksessa, koska työtehtävät siirtyisivät vain merkityksellisille henkilöille, eikä alaisia olisi enää kun heille ei jäisi töitä tehtäväksi. Samoin erilaiset kuntaliitokset tulisivat entistä ajankohtaisemmaksi kuin pienten kuntien tehtäviä vähennetään ja ne siirretään isojen kuntien hallintapiiriin. Pienet kyläkoulut ja lukiot saatettaisiin lopettaa ja rahaa menisi suurten koulujen rakentamiseen ja kaukaa tulleiden oppilaiden kyyditsemiseen. Nuorten opiskeluinto saattaisi pitkien koulumatkojen ja kasvavien kustannusten takia laskea, jolloin he eivät kouluttautuisi niin hyvin eivätkä pääsisi töihin. Tämäkin vaikuttaisi siihen että työntekijöitä olisi vähemmän ja eläkeläiset kuormittaisivat valtion menoja.

Lisäksi valtion velat ovat huoli kestävyysvajeessa. Valtion velkojen myötä mm. verotuksia voitaisiin nostaa, kulutukset pienenevät, kun kauppa ei käy välttämättä niin hyvin. Lisäksi raaka-aineita ulkomailta ei saataisi yhtä helposti kuin ennen, koska yrityksillä ei ole rahaa ostaa niitä. Myös irtisanomiset lisääntyisivät kun yritykset haluavat pitää tuoton plussalla.

Tulevaisuuden todellista taloudellista tilannetta ei voida vielä tietää, koska talous on muuttuvaa ja se heijastuu myös muihin maihin ja heidän tilanteeseen. Tässäkin voimme vain ennustaa asioita ja ajan kanssa huomata miten ne todellisuudessa tapahtuvat.

Blogiteksti 2, Tommi Taimisto ja Heikki Laiho

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt (EK, KT, SAK ja STTK) ovat päässet sopuun uudesta eläkeuudistuksesta, jonka tarkoitus on tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Kyseinen uudistus on merkittävä Suomen kestävyysvajeen eheyttämiseksi. Eläkeuudistuksen tärkeimpiin muutoksiin kuului eläkeiän nostaminen. Vuoden 2017 alkuun suunniteltu uudistus nostaisi vanhuuseläkkeelle pääsyn alaikärajan 65 ikävuoteen. Nosto tapahtuu portaittain 3kuukauden sykleissä jokaista vuosiluokkaa kohden, alkaen vuonna 1955- syntyneistä. Täysin eläkeikäuudistus on saatu läpi vuoteen 2025 mennessä, jolloin vuonna 1962 syntyneet ovat saavuttaneet 65-vuoden eläkeiän.


Eläkeiän nosto ei ollut kuitenkaan ainoa muutos, mitä uuteen eläkeuudistukseen sisällytettiin. Entisen työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle luotiin työuraeläke, jota on mahdollista hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. Kuitenkin ehtona työuraeläkkeen saantiin edellytetään poikkeuksellisen fyysisesti tai henkisesti raastava työ. Myös nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja sen tilanne tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkkeeseen kuuluu mahdollisuus, jossa 61-vuotiaana voi ottaa maksuun 25- tai 50 % kertyneestä eläkkeestä. 

Kyseinen eläkeuudistusehdotus on osa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen viime vuonna sovittua rakennepoliittista ohjelmaa. Ehdotuksen yksi päätavoitteista on pyrkiä poistamaan julkisen talouden kestävyysvaje. Laskelmien mukaan uudistuksen toimiessa se pienentää julkisen talouden vajetta noin. 1,1%.

Helsingin Sanomien Klaus Welpin kirjoittamassa artikkelissa nousee ilmi Suomen julkisen talouden kestämätön pohja. Kirjoituksessa suurin huolen aihe on velkaantuminen, joka on kasvanut viimevuosina lähes 9miljardin euron vuosivauhdilla. Tämä herättää huolta varmasti monissa, ja huomiota velassa on etenkin velan kasvuvauhti; ei välttämättä määrä. 

Tulevat ongelmat taloudessa tulevat vaikeuttamaan lainsäädännön lupaavia palveluita ja etuuksia ilman, että velkaantuminen kasvaa kestämättömäksi, kertoo vakausyksikönpäällikkö Mikko Spolander. Ratkaisuksi kestävyysongelmiin Spolander tarjoaakin talouskasvua tai leikkauksia eli sopeutuksia. Spolander toteaakin tekstissä osuvasti lauseella: ’’Kasvun tie on kivuttomampi tie.’’

Yhdeksi Suomen valtion kipupisteeksi artikkeli nostaa myös Väestön ikääntymisen. Ikärakenne muuttuukin vuoteen 2030 asti niin voimakkaasti, että vanhusten määrä tulee nousemaan ja tarve työvoimaa kohden nousee. Kestävyyttä vaikeuttava asia on myös se, että vanhukset alkavat käyttämään yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, joka rasittaa valtion taloutta entisestään. Ratkaisuna kyseiseen ongelmaan toimiikin juuri tehty eläkeikäuudistus, jossa eläkeiän nosto pidentää, ja antaa valtiolle muutaman lisävuoden avun ennen eläkkeelle siirtymistä. Tänä aikana nuoriso pystyy kouluttautumaan, sekä ottamaan vanhemmilta jääneet työtehtävät itselleen. 

Kestävyysvajetta yritetään siis jatkuvasti ajaa alas, ja jatkossa esimerkiksi sote puolella huomiota kohdistetaan enemmän vaikuttavuuteen, eikä vain tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Kesäkuussa läpiajetun uuden sote-uudistuksen myötä pystytään terveyspalveluihin lisäämään työvoimaa, joka yhdessä palveluiden tuottavuuskasvun lisänä vaikuttaisi positiivisesti bruttokansantuotteeseen kasvattaen sitä 1,4%, eli 2,6miljardia euroa.



Blogikirjoitus 2 Tiina Pu ja Susanna He

Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman, että velkaantuminen pitkällä ajalla karkaa kestämättömälle uralle. Kestävyysvajeeseen vaikuttaa työllisyys ja talouden kasvu, palvelujen ja etuuksien tarpeen kasvu sekä julkisen talouden rakenteellinen tasapaino lähtötilanteessa.

Jos eläkeikä nousee, niin ihmiset ovat pidempään töissä. Toisaalta se tuo valtiolle tuloja, sillä työvoimaa riittää ja yritykset pystyvät tuottamaan hyödykkeitä, joita kuluttajat sitten ostavat. Näin ollen valtio saa rahaa ja bruttokansantuote nousee. Valtion ei tarvitse maksaa niin paljon eläkettä, sillä eläkkeellä olevien ihmisten määrä vähenee eläkeiän pitkittyessä. Eläkemaksunkaan ei pitäisi nousta hurjasti eläkeuudistuksen myötä, mutta toisaalta jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle on jäämässä paljon ihmisiä, silloin eläkemaksu saattaa nousta hieman. Eläkejärjestelmän uudistuksen ei uskota korottavan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menoja. Jos menot arvioidaan kuitenkin väärin, voin olla, että ihmisten fyysinen ja henkinen kunto joutuu rasitukseen eläkeiän pitkittyessä, jolloin esimerkiksi terveyspalveluita tarvitaan enemmän. Tällöin valtiolle koituu paljon menoja terveyspalveluiden ylläpidosta.

Uusi eläkeajan uudistus tulee voimaan vuonna 2017. Sen avulla pyritään hidastamaan velkaantumisnopeutta. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista sekä pidentää työuria, joiden avulla voidaan varmistaa riittävä eläketurva. Eläkeuudistus vaikuttaa työurien pidentymiseen ja siten kestävyysvajeeseen hyvin hitaasti. Paljon muita toimenpiteitä pitää nykyisen ja seuraavan hallituksen tehdä, jotta kestävyysvaje saadaan eliminoitua ja julkinen talous terveelle pohjalle. Työllisyyden kohentaminen ja työurien pidentäminen ovat ratkaisevassa asemassa. Ilman palkkaverotuksen keventämistä näissä tavoitteissa ei onnistuta. Uusi eläkeratkaisu jää hyödyttömäksi ilman isoa verouudistusta.

Työeläkeuudistus auttaa siinä, että pystymme rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut, kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee. Uudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta reilulla prosenttiyksiköllä. Uudistus pidentää mallissa erityisesti keskimääräistä pienempituloisten työuria. Sen seurauksena 55–68 -vuotiaiden palkkasumma ei kasva juuri yhtään. Tämä vähentää uudistuksen hyötyjä julkisen talouden kannalta.

Helsingin Sanomien artikkelissa Mikko Spolander kertoo keinoista, joilla Suomi pyrkii korjaamaan kestävyysvajetta. Yhtenä keinona olisi juuri eläkeuudistus eli nostaa eläkeikärajaa.

Negatiivisia puolia eläkeiän nostolla on se, että ihmiset joutuvat olemaan kauemmin töissä. Kun ihmiset ovat kauemmin töissä, se vaikuttaa heidän fyysiseen ja henkiseen kuntoonsa, aiheuttaen esimerkiksi sairauksia tai työuupumista. He eivät enää välttämättä jaksa työskennellä sen ikäisenä. Eläkeiän nostaminen voi lisätä ikääntyneiden työttömyyttä erityisesti aloilla, joilla on korkea irtisanomisriski. Myös tapaturmariski kasvaa työpaikoilla jos on ikääntynyt ihminen.

Kestävyysvajetta pyritään korjaamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvällä karsimisella. Sosiaali- ja terveyspalveluita karsitaan erityisesti pienimmistä kunnista ja tehdään terveydenhuoltopalveluliitoksia. Näin ollen toinen kunta voi tulla riippuvaiseksi kunnasta jossa terveyspalvelut ovat saatavilla. Esimerkiksi Iitti ja Lahti ovat hyvä esimerkki tästä.

Negatiivisia puolia karsimisella on paljon. Matkat terveyskeskuksiin ja sairaaloihin voivat olla hyvinkin pitkät, joka on huono juttu jos apua tarvitaan. Jotkut sairaalat ja terveyskeskukset ovat myös täyteen buukattuja, jolloin hoitoon pääsemisessä voi kestää kauan. Esimerkiksi leikkauksiin on hirveät jonot. Sosiaali- ja terveyspalveluiden karsiminen aiheuttaa myös työttömyyttä kyseisellä alalla. Osa ihmisistä jää työttömäksi, jos heidän työpaikka lakkautetaan. Työttömyys aiheuttaa erilaisia ongelmia.

Spolander kertoo kestävyysvajeen korjauskeinoksi myös kuntien tehtävien karsimisen. Näin ollen tehdään kuntaliitoksia.

Negatiivisia puolia tässä on esimerkiksi juuri ne kuntaliitokset ja palveluiden lakkauttamien. Esimerkiksi kirjastoja, työpaikkoja, kouluja tai terveyskeskuksia voidaan lakkauttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulu- ja työmatkat pitenevät sekä palveluihin on pidempi matka ja niitä on vaikeampi saada, jos palvelut siirtyvät toiseen kuntaan tai kaupunkiin. Kuntaliitosten myötä myös kuntavero voi nousta. Omaa kuntaa tai kaupunkia ei enää kannateta niin paljon, vaan toinen kunta saa kuluttajien rahat. Tämä on surullista!

Blogikirjotius 2 Eemeli Eerola ja Topi Talja

Eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen aluksi positiivisesti vanhusten jatkaessa työelämässä ja sitä kautta he maksavat vielä veroa työstään eikä vanhustenhoito palveluihin mene niin paljoa vielä rahaa. Vanhemman ikäluokan jatkaessa vielä pari vuotta töissä vanhustenhoitoon budjetoituja rahoja jää yli, koska työssä käyvät saavat palkkaa ja pystyvät itse huolehtimaan itsestään. Eli siis eläkeikää nostetaan sen takia koska kestävyysvaje on jo noussut niin korkealle tasolle että se ei kata enää kaikkia julkisia palveluja vaan joudutaan lakkauttamaan julkisia palveluita. Eläkeuudistuksen voi pikkuhiljaa ruveta kartuttamaan ihmisten eläkemäärää eikä sitä tarvitse maksaa niin paljoa ihmisen toimesta jo 17-vuotiaille ruvetaan maksamaan eläkettä 1,5% vuosittaisista tuloista. Näin ollen valtio jäädessä eläkkeelle, koska ihmisille on jo kertynyt eläkettä valmiiksi työvuosien aikana. Eläkeuudistus lisää myös vanhusten eläkkeen määrää, koska se karttuu koko palkan osuudelta, kun taas ennen sitä kertyi vain veronalaisista tuloista mistä oli jo vähennetty palkansaajan työeläkemaksu. Eläkeuudistus antaa myös nuorille aikaa kouluttautua erilaisiin ammatteihin sillä aikaa, kun vanhemmat ihmiset ovat vielä töissä. Eli nuoret pääsevät töihin vanhempien jäädessä eläkkeelle, jolloin ei tule sellaista hetkeä ettei olisi työntekijöitä ja silloin ei olisi veronmaksajia, mikä taas lisää kestävyysvajetta kun vanhustenhoitoon menee enemmän rahaa kun on pystytty budjetoimaan. 

Suomi voi korjata kestävyysvajetta nostamalla eläkeikää, minkä se tekee vaiheittain. Suomi myös joutuu nostamaan verotusta, mikä vähentää ihmisille käteen jäävää palkkaa, mikä puolestaan vähentää ihmisten ostokykyä ja ostohalua. Se ajaa talouden alamäkeen jolloin yritykset joutuvat vähentämään työpaikkoja. Työpaikkojen vähentyessä vähenevät myös työntekijät eli veronmaksajat, mikä tarkoittaa taas sitä, että valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa tarjotakseen laadukkaita julkisia palveluita ympäri suomea eikä vain suurimmissa kaupungeissa. Valtioiden karsiessa palveluiden määrästä ja myös laadusta vähenee samalla työpaikat eli taas kerran veron maksajien määrä vähenee ja Suomen kestävyysvaje pahenee. Eli kestävyysvajeen korjaaminen verotuksen nostamisella ei helpota suomen taloudellista tilannetta, koska se aiheuttaa lopulta työttömyyttä mistä seuraa verotulojen väheneminen, minkä takia suomi joutuu käyttämään vanhustenhoitoon ja muihin julkisiin palveluihin velkarahoja. Eläkeiän nostaminen taas auttaa kestävyysvajeen korjaamisessa, koska vanhempien ihmisten ollessa muutaman vuoden kauemmin töissä ehtii nuoret kouluttautumaan ammatteihin ja vanhempien ihmisten jäädessä eläkkeelle nuoret hyppäävät tilalle eikä valtion verotulot vähene ainakaan niin radikaalisti.

Blogikirjoitus 2, Jaakko Koskinen

Syyskuussa valmiiksi saatu eläkeuudistus nostaa eläkeiän alarajaa. Eläkkeet maksetaan uudistuksen jälkeen tulojen mukaan, jolloin kaikki eivät saa samaa määrää eläkettä. Valtio säästää tässä, koska voidaan maksaa vähemmän eläkettä joillekin henkilöille. Eläkeiän alarajaa nostetaan 3kk joka syntymävuoden kohdalta vuodesta 1955 lähtien 65 vuoden ikään asti, jonka jälkeen eläkeiän alaraja nousee vuosittain 1-2kk. Tällöin valtio saa kolmeksi kuukaudeksi enemmän työvoimaa ja veronmaksajia kuin normaalisti. Valtion ei tietenkään tarvitse maksaa eläkkeitä tällöin. Tämä vaikuttaa kestävyysvajeeseen positiivisesti, koska valtio saa näistä kolmesta lisäkuukaudesta vuosittain tuloja, jolloin eläkemaksu menot eivät vaikuta niin paljoa valtion talouteen. 

Suomen velkaantumiseen on keksitty muutamia keinoja sen korjaamiseen. Eläkeiän korottamisen lisäksi on ehdotettu sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon tehostamista ja kuntien tehtävien karsimista. Suomessa väestön ikääntyminen tapahtuu muita EU-maita aikaisemmin, joka tekee ikääntyviä heikentävistä toimista vaikeampaa, koska heitä on normaalia enemmän. Eläkeikään joudutaan silti puuttumaan Julkisen talouden takia. Kun suuret ikäluokat vanhenevat heihin kuluvista hoivamenoista ollaan huolissaan. Tämän takia tarvittiin sote-uudistusta, joka myös tapahtuu. Sote-uudistuksessa pystytään vähentämään tarvittavien sosiaalityöntekijöiden määrää kolmesta tuhannesta tuhanteen, joka vaikuttaa positiivisesti kestävyysvajeeseen. Kuntien tehtäviä vähennettiin jopa miljardin euron edestä, joka vähentää menoja. 

Korjausliikkeistä löytyy tietenkin myös negatiivisia puolia. Eläkeiän nostaminen ei miellytä kansalaisia ikinä. Sosiaali -ja terveyspalvelutuotannon tehostaminen taas siirtää terveyskeskukset pienistä kunnista kaupunkeihin, jolloin ihmisten matkat lääkäriin ovat pidemmät, joka ei tee kansasta tyytyväistä.

Blogikirjoitus 2, Sanna Pohjola

Helsingin Sanomissa listattiin viisi Suomen talouden kipupistettä. Näitä ovat velkaantuminen, väestön ikääntyminen, sote-uudistuksen tarve, kuntien tehtävien paljous sekä päätöksenteon vaikeus.  Mutta mitä keinoja Suomella on korjata näitä asioita?

Artikkelin mukaan velkaantuminen on suurin ongelma, sillä Suomen talous ei ole kestävällä pohjalla. Vuonna 2008 velkaa oli 63 miljardia euroa, mutta ennusteiden mukaan tuo määrä on lähes tuplaantunut. Velka kasvaa vuosittain, jolloin siitä seuraa julkisen talouden ongelma. Mikko Spolanderin mukaan tulevaisuudessa ei pystytä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön lupaavia palveluja eikä etuuksia ilman, että velka kasvaa kestämättömäksi. Spolanderin mukaan kestävyysongelmaa voi ratkaista talouskasvun tai leikkausten eli sopeutuksen kautta, jolloin valtion menoja vähennetään. Spolander toteaa myös, että ”Kasvun tie on kivuttomampi tie” Tämä on varmasti totta, sillä leikkaukset voivat vähentää palvelujen määrää tai laatua, tai voi tietää tukien pienenemistä(?). Vaikka velka ei ole vielä määrällisesti iso, sen kasvuvauhti on ongelma. Siihen yritetään puuttua muuttamalla Suomen rakenteita. Tällaisia toimia ovat mm. sote- palvelutuotannon tehostaminen, kuntien tehtävien karsiminen ja eläkeiän korotus.

Myös väestön ikärakenne muuttuu niin, että vanhuksien määrä kasvaa. Vanhukset siirtyvät pois työelämästä ja tarvitsevat enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällöin myös työvoima vähenee. Työmarkkinajärjestöt hakevat tähän ratkaisua eläkeiän nostamisesta. Järjestöt hiovat sopimusta siihen, miten eläkeikä saadaan nostettua 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on myös että eläkeiän nosto kohentaa julkisen talouden kestävyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä. Kovinkaan monet eivät ole tyytyväisiä eläkeiän nostoon, etenkään ruumiillisessa työssä olevat. Onhan se totta, että vammojen riski lisääntyy vanhetessa huomattavasti. Tällöin myös sairaseläkkeiden määrä voi lisääntyä.

Sote-uudistus on puhuttanut paljon joka puolella. Vaikka sopu saatiin aikaan kesäkuussa, on käytännön toteutukseen vielä pitkä matka. Kuntien tehtäviä vähennetään, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta lukuisten kuntien ja sairaanhoitopiirien sijasta. Sillä pitäisi syntyä säästöä. Jatkossa myös kiinnitetään enemmän huomiota vaikuttavuuteen, eikä vain tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Tämä tarkoittaa, ettei kalliita operaatioita enää tarvita niin paljoa. Mutta vaikeuttaako tämä uudistus hoitoon pääsyä, jos jotain tällaisia operaatioita tarvitsee? Nykyään ainakin etenkin pienillä paikkakunnilla on erittäin vaikeaa saada tarvitsemaansa hoitoa, koska se on niin kallista. Artikkelissa kerrotaan myös, ettei uusia työntekijöitä enää tarvita niin paljoa, mikä puolestaan lisää alan työttömyyttä.

Hallitus on päättänyt myös karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Hallitus löysi karsittavia menoja elokuuhun mennessä vain 350 miljoonan euron edestä, joten loppujen pitäisi löytyä sosiaali- ja terveyspalveluiden puolelta. Sote-uudistus ontässä merkittävänä tekijänä. Haittapuolena voisi olla se, että palvelujen määrä ja laatu voivat huonontua, etenkin pienissä kunnissa.

Näitä kaikkia asioita varjostaa vielä entisestään myös päätöksenteon vaikeus. Luottoluokitusyhtiöt ovat alkaneet painottaa enemmän päätöksentekokykyä. Rakenneuudistuksien toteuttaminen on edennyt nihkeästi, sekä työmarkkinajärjestöjen käsissä oleva eläkeratkaisu on edelleenkin kesken.


Blogikirjoitus 2, Arto Salonen

Eläkeiän nostaminen auttaa kestävyysvajeesta selviytymisestä siten että se pidentää ihmisten työuria joka puolestaan vähentää eläkkeelle jäävien määrää lähivuosina ja puolestaan lisää työssäkäyvien ihmisten määrää. Eläkeiän nostaminen siis lisää verotuloja valtiolle siten että työssäkäyviä ihmisiä on enemmän ja eläkemaksuja on maksettavana vähemmän. Eläkeiän 
nosto parantaa suomen huoltosuhdetta tasoittaen työelämässä olevien ihmisten määrää työelämän ulkopuolella olevien kanssa joka helpottaa valtion budjetin alijäämäisyyden korjaamisessa. Eläkettä myös kartutetaan jatkossa ottamalla pieni osa henkilön vuosituloista kartuttamaan eläkettä jota sitten maksetaan takaisin ihmisen päästyä eläkkeelle. Eläkkeen kartuttaminen helpottaa eläkkeen maksua valtiolle koska se ei joudu maksamaan eläkkeitä valtion budjetista.

Velkaantumista voidaan hillitä talouskasvulla mutta sen saavuttamiseksi joudutaan usein tekemään leikkauksia joka johtaa palveluiden heikkenemisen ja työpaikkojen vähenemiseen joka taas lisää maksettavien tukien määrää ja kumoaa talouskasvun. Joten talouskasvuun on pyrittävä mahdollisimman vähäisillä leikkauksilla ja ne on pidettävä tasapainossa jotta velkaa saadaan vähenettyä. Merkittävimpiä säästökohteita valtiolle ovan kuntien tehtävien 
karsiminen sekä sosiaali ja terveyspalveluiden menojen pienentäminen. 

Sosiaali ja terveyspalveluissa säästöjä haetaan tuottamalla kyseiset palvelut laajalle alueelle suuremmissa yksiköissä integroidusti. Muutoksen seurauksena syntyy säästöjä kun palvelut tuotetaan yhdessä paikassa eikä tarvittavia tiloja ja välineitä tarvitse hankkia moneen 
paikkaan. Muutoksen seurauksena kuitenkin palvelut siirtyvät kauemmaksi ihmisistä koska 
niitä on enään saatavilla vain tietyistä paikoista kuten suurista kaupungeista kun taas pienet 
palveluntarjoajat kuten terveyskeskukset ja kyläkoulut häviävät. Tämän takia kuitenkin esim.
vanhukset joutuvat muuttamaan pois kotoa vanhainkoteihin koska hoitoa ei ole enään 
saatavilla kotona tai sen lähellä ja koululaiset joutuvat matkustamaan yhä pidempiä matkoja suuriin kouluihin kun lähikoulut häviävät.

Suomen talouteen vaikuttaa myös maan hallitus ja sen kyky tehdä päätöksiä. Tällähetkellä suomen hallituksessa on paljon ongelmia ja sen takia monet päätökset ovat edenneet hitaasti ja viisästyneet. Mutta kuitenkis suomen kyky ratkaista asioita on kansainvälisesti huippuluokkaa.

Blogiteksti 2, Tiina Parkkila & Katarina Welin

Kestävyysvajeella tarkoitetaan budjettialijäämisen ajan kuluessa aiheuttamaa ennustettua kestämätöntä velkaantumisnopeutta. Jos eläkeuudistus tapahtuu, niin Suomella on vanhempia työntekijöitä, jotka ovat työvelvollisia jopa kaksi vuotta pidempään kuin ennen vuotta 1955 syntyneet. Näin Suomi saa pidettyä työntekijänsä pidempään työn maailmassa, mikä tuo rahaa niin heille itselleen kuin myös valtiolle. Tämä puolestaan hidastaa kestävyysvajeen kasvua, eli Suomen velkaantuminen hidastuu.
 On todistettavissa oleva asia, että jopa 65-vuotiaat ovat yleisellä tasolla, varsinkin hyvinvointivaltiossamme Suomessa, työkykyisiä ihmisiä. Miksi ei sitten pitäisi heitä töiden parissa siis niin pitkään kuin vain terveys sallii? Tämän takia myöskään eläkettä valtion ei tarvitse maksaa niin monelle ja niin pitkään kuin ennen. Raha säilyy valtion käytössä joten kestävyysvaje hidastuu myös tältäkin osin.
Vaikka Suomi suhteellisen vahvoilla onkin maailmanlaajuisesta näkökulmasta, on valtiollamme omia kipupisteitään, joihin vaikutetaan erilaisin keinoin. Niin kuin kolikolla on kaksi puolta, ei ratkaisuillakaan ole valoa ilman varjoa. Tästä puhuu mm. Helsingin uutiset.
Suomen velkaantuminen on suurin huoli valtiossamme. Velat itsessään ei sinänsä ole ongelma, vaan niiden nopea kasvu. Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, eikä tämä ole ollut näin suuri ongelma vielä kuusi vuotta sitten. Tähän ongelmakohtaan on puututtu Suomen rakenteita muuttamalla, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon tehostamisella, kuntien tehtävien karsimisella ja yllämainitulla eläkeiän korottamisella. Suomessa käydyt kuntauudistukset ovat tämän perustaa, ja se vaikuttaa negatiivisesti erityisesti pienkuntiin, kun terveydenhuolto ja koulutus siirtyvät isommille paikkakunnille.
Velkakriisi on ainoa syy, miksi myös eläkeikää halutaan nostaa. Suomi on EU- maihin verrattuna suhteellisen nopeaan ikääntyvä maa, joten eläkeikäisiä on paljon työikäisiin suhteutettuna. Tätä yritetään korjata nostamalla eläkeikää parilla vuodella, jotta vanhukset voisiat pysyä työelämässä kauemmin. Tätä muutosta on tasoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamisella, koska vanhukset käyttävät näitä enemmän kuin muut. Kuluttajille tämä voi olla suuri takaisku, sillä eläke on asia jota monet työssä käyvät odottavat. Lisäämällä tätä ikää vuodella tai parilla, voi alkaa Suomen sisällä levottomuudet ja tietynlaiset protestit.
 Suomi tarvitsee myös Sote- uudistusta (Sosiaali- ja terveyspalvelut) jotta palveluiden tuottavuuskasvu olisi puoli prosenttia, mikä on pitemmällä väliajalla aika paljon.  Uudistuksessa Suomeen tulisi sote- alueita kuntien ja sairaanhoitopiirien sijasta. Toisin sanoen jokaisen alueen sisällä päätettäisiin esimerkiksi terveyskeskusten sijainnista. Tämän asian varjopuolena toimii jo pelkästään terveyskeskusten sijainti. Pienten kuntien terveyskeskukset todennäköisesti lakkautettaisiin ja kolmentuhannen työntekijän vuosittainen lisäys laskisi tuhanteen ja yhä useampi menettäisi työpaikkansa.
Sosiaali- ja terveysala ei ole ainoa paikka josta työntekijät vähentyisivät. Suomessa suunnitellaan kuntien tehtävien vähentämistä, jotta Valtion kassa ei kokisi niin suuria menetyksiä.  Tämä uudistuksen pykälä on kyllä kuitenkin kohmeessa, sillä keskitytään liikaa yllämainittuun sote- uudistukseen. Varjopuolena siis tietenkin työpaikkojen väheneminen, kunnan rahan tuhlaaminen epäjärkevästi muihin asioihin ja uudistuksen epävarmuus, sillä tiettyä lukua, kuinka paljon tämä muutos tuo rahaa valtion kassaan ei ole esitetty.

Suomen ollessa demokraattinen maa, päätöksenteko on vaikeaa ja hidasta. Nyt kaiken keskellä vallitsee myös poikkeuksellisen huono hallituskoalitio. Vaikka päätöksiä pitäisi tehdä ja suhteellisen äkkiä, eivät puolueet pääse yhteisymmärrykseen siitä, mikä on Suomelle parhaaksi ja mikä ei.

Blogikirjoitus 2, Veera Lehtinen ja Roy Rytikangas

Kestävyysvaje kertoo miten paljon valtio kestää jatkuvaa velkaantumista. Eläkeiän saavuttavien määrä kasvaa kokoajan verraten työikäisiin, jolloin valtio ei saa enää niin paljon verotuloja työntekijöiltä, mutta joutuu maksamaan aikaisempaa enemmän eläkettä ja näin tarviten lisää rahaa menoihinsa. Suomessa eläkeiän saavuttavien määrä on isompi kuin missään muussa Euroopan maassa, ja täten Suomen tilanne on erilaisempi kuin missään muussa maassa. Suomen on ennustettu joutuvan ottamaan n. 6 miljardia euroa lainaa kattaakseen väestön ikääntymisestä johtuvat menot. Tämän takia Suomessa on juuri julkistettu eläkeiän korotuksen uudistus, joka tulee voimaan 2017, jonka tarkoituksena on nostaa eläkeikää portaittain, kunnes se saavuttaa 65 vuoden iän ja täten säästäen tarvittavan summan, jotta valtionvelka ei kasvaisi vuosittain miljardeja. Tässä keinossa osa ihmisistä on tyytymättömiä, mutta eläkeiän korotus on helppo toteuttaa ja säästää valtiolta miljoonia. 

                      Kestävyysvajeen korjaamiseen on myös muitakin tapoja; Sosiaali- ja terveysalaa pitäisi uudistaa ja tehostaa sen toimintaa, mutta myös saada ne toimimaan isommilla alueilla.  Ongelmana nykyisen sosiaali- ja terveysalan systeemin hajottamisesta voisi tulla harvaan asutuilla alueilla, esimerkiksi Pohjois-Suomessa. Myös suunnitellun 3000 työpaikan sijasta tarvittaisiin enää 1000 työpaikkaa lisää. Valtion mukaan kunnilla on liikaa tehtäviä, joten päätettiin, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsittaisiin säästäen miljardin. Ongelmana tässä oli, että karsittavia menoja ei löytynyt edes puoliakaan ja ainoa mistä pystyisi vielä säästämään olisi sosiaali- ja terveysala. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tosin helpottaisi kuntien selviämistä. 

Blogikirjoitus 2 | Yleiset ohjeet

OHJEET
  • lue annettu aineisto ja vastaa tehtäviin yhtenäisellä blogitekstillä
  • blogitekstin pituus tulee olla noin 1 sivun verran tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettua tekstiä
  • kirjoita teksti ensin Wordilla, ja kopioi se lopuksi blogitekstiksi
  • blogiteksti lisätään kirjautumalla blogiin http://iitinlukioyh2-2.blogspot.com omalla sähköpostilla ja salasanalla
  • muista lopuksi käydä kommentoimassa jonkun toisen blogikirjoitusta

MATERIAALI
Miten eläke muodostuu? (vuoden 2014 tilanne)
https://www.tyoelake.fi/fi/nainelakemuodostuu/Sivut/default.aspx

Eläkeiän siirtymäajat
http://www.elakeuudistus.fi/media/kuvat/cache/elakeian-siirtyma_web4-640x400.jpg

Eläkeuudistus-kaavio
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?uuid=17109c6f-dbb4-4e79-ae46-6089425b9d38&groupId=11309

TEHTÄVÄNANTO 
  1. Tutustu syyskuussa valmiiksi saatuun ”historialliseen” eläkeuudistukseen osoitteessa http://www.elakeuudistus.fi/ SEKÄ yllä olevan materiaalin kautta. Miten eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen? 
  2. Tarkastele Suomen talouden kipupisteitä Helsingin Sanomien artikkelissa http://www.hs.fi/talous/a1410327658632. Mitä keinoja Suomella on korjata kestävyysvajetta ja mitä negatiivisia puolia kussakin kestävyysvajeen korjausliikkeessä on?

KUINKA BLOGIKIRJOITUSTA KOMMENTOIDAAN?
Kommenttitekstin lähtökohtana on olla rakentava
  • niin positiiviset kuin negatiiviset huomiot on kirjoitettava rakentavaan sävyyn
  • kumpiakaan ei saa jättää liian ”sisällöttömiksi” vaan molempien osalta on kirjoitettava myös perustelut 

Kiinnitä huomiota asiasisältöön: onko kirjoituksessa osattu ottaa tarpeeksi monipuolisesti huomioon se, mitä tehtävänannon osiot edellyttävät
  • jos löydät puutteita, esittele tarvittavat korjausehdotukset
  • jos jokin asia on mielestäsi ilmaistu hyvin, korosta sitä ja perustele miksi pidit ko. kohdasta/huomiosta

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 1, Niina Lahtinen

Useat yt-neuvottelut ja työväen vähentäminen vaikeuttaa monien elämää. Yhtiötä se saattaa kyllä parantaa, kun niin monelle ei tarvitse antaa palkkaa. Kansalaisille se on suurempi ongelma, kun moni menettää työnsä, työntekijät eivät saa enää rahaa, joten heidän pitää etsiä töitä tai elää elantotuella. Tämä aiheuttaa sitä, ettei moni osta enää tuotteita, koska heillä ei ole varaa siihen. Talous ei kasva, koska kaikilla ei ole varaa ostaa uusia tuotteita. Jos tuotteet ovat elintarvikkeita ja ne ovat halvempia kuin yleensä, se saattaisi nostaa taloutta vähän, jolloin myös köyhemmät pystyvät ostamaan elintarvikkeita. Tämä saa kansantaloudenkin liikkeelle. Raha ja hyödykkeet liikkuvat enemmän, jos kansalaisilla on varaa ostaa erilaisia tuotteita. Tosin väen irtisanominen estää rahan liikkumisen, kuluttajat eivät pysty ostamaan hyödykkeitä jolloin markkinat eivät saa rahaa. Syntyy ketjureaktio, joka vaikuttaa kaikkiin osapuoliin. Julkinen sektori ei saa veroja, joilla antaa tukea kuluttajille tai yrityksille.

Kansantalous on kaikkiin yhteydessä, jos jokin ongelma esiintyy yhdessä sektorissa, se heijastuu kaikkiin. Epävarmuus yksilöillä estää heitä ostamasta hyödykkeitä, joita meille tarjotaan.

Helsingin sanomien nettilehti artikkelissa ” Suomen talouden vaatimaton vauhti säikäytti”, ilmenee eri tahoilta kuultuja lausuntoja. Pasi Sorjonen kertoo, vaateostoksien vähentyneen viime vuodenvaihteessa. Alennusmyynneillä saatiin ostovoimaa nostettua vähän. Kansalainen Ida Kohtumäki ei uskaltanut ostaa terassipöytää, koska toivoi saavansa syksyllä halvemmalla. Jo näistä kahdesta kohdasta huomaa kansan ostovoiman heikentyneen, koska he eivät uskalla ostaa mitään. Tai odottavat että saavat tuotteita halvemmalla.

Blogikirjoitus 1, Tommi Taimisto

Yt-neuvottelut aiheuttavat lähes vuosittain negatiivisesti niin suomen kansalaisiin kuin koko Suomen talouteen, josta oiva esimerkki ovat nämä Keskon, Tiedon, Valion ja Microsoftin yrityksissä käydyt keskustelut työvoimanvähennyksistä.

Maan talouskasvussa mitataan talouden tuottamien palvelujen ja tavaroiden arvon nousua. Jokainen varmasti ymmärtää, kun ihmisiä joutuu jatkuvasti enemmän työttömäksi, silloin tuottavuus laskee, joka puolestaan hidastuttaa talouskasvua. Näidenkin yt-neuvottelujen myötä on työttömäksi joutumassa lähes 2400 työntekijää. Tämän myötä ihmiset alkavat varmasti kuluttamaan varojaan harkiten jonka seurauksena yritysten tuottamat hyödykkeet sekä palvelut eivät enää käy kaupaksi ja kasvata taloutta riittävästi.

Kansantalous eli tässä tapauksessa Suomen valtion talouskokonaisuudessa on yt-neuvotteluilla myös erittäin suuri osa. Yt-neuvotteluista seuraavat työttömäksi jäävät kuluttajat alkavat vaikuttamaan taas omalta osaltaan valtion kansantalouteen. Työpaikkojen karsiminen on selvä seuraus siitä, että yrityksillä on ollut puutetta tilauksista, tai vaihtoehtoisesti myynti ei ole ollut riittävällä tasolla, jolloin yritykselle itselle kohdistuneet tulovirrat ovat olleet menoihin verrattuna pieniä.

Juuri tällä hetkellä ei yhtiöillä mene hyvin. Jokainen yt-neuvotteluja koskeva uutinen antaa varmasti yksittäiselle kuluttajalla aihetta miettiä sitä, miten paljon on valmis riskeeraamaan henkilökohtaista talouttaan nykyisessä, erittäin epävarmassa tilanteessa. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa, kun työttömyyden lisäksi huomioidaan vielä tulevat veronkiristykset, ostovoima heikkenee lisää entisestä, joka heikentää taas talouskasvun edellytyksiä.


Epävarmuudella mikä nykypäivän ihmisillä on vaikuttaa suuresti kansan itsensä talouteen, kuin myös nykyaikaisen globalisoitumisen myötä muidenkin maiden talouksiin. Hyvänä esimerkkinä voidaan nostaa naapurivaltio Venäjä, joka on esimerkiksi saanut nykyisellä Ukrainan kriisitilanteella, ja siitä määrätyillä pakotteilla aikaan suuret vaikutukset mm. suomalaisyritysten vientiteollisuuteen.  Arkipäiväinen ilmiö tästä olivat esimerkiksi suurta huomiota herättäneet ns. Putin-juustot sekä maidot, jotka olivat pakotteiden myötä jääneet Valion varastoihin, ja myöhemmin jaettavaksi suomalaisiin tavarataloihin.

Blogikirjoitus 1, Heikki Laiho

Kauppakonserni Kesko, Tieto, Valio ja Microsoft aikovat aloittaa yt-neuvottelut, jotka johtavat työvoiman vähentämiseen. Keskon syynä vähentää työntekijöitä on tavoite rakentaa kilpailukykyisempi käyttötavarakauppa. Kesko aikoo yhdistää toimialoja, koska mm. käyttötavarakauppa on kärsinyt jo pitkään taantumasta. Keskon tavoitteena on nostaa Suomen laskevaa talouskasvua vähentämällä kuluja, ja yhdistämällä toimialoja. Valion yt-neuvottelut johtuvat teollisuustuotteiden hintataso on laskenut markkinoilla, koska Suomalaisten kysyntä on vähentynyt. Valion työvoiman vähentämiseen vaikuttaa myös tuontikielto Venäjälle.
  Kaikkien yt-neuvottelut aloittaneiden määränpää on sama. Irtisanomalla työntekijöitä, ja muuttamalla nykyisten työntekijöiden työnkuvaa, tavoitteena on kasvattaa tuloja ja vähentää menoja.
Nykyiset yt-neuvottelut vaikuttavat Suomen talouskasvuun negatiivisesti, koska Suomalaisten ostovoima on heikentynyt ja heikentyy kokoajan irtisanomisten johdosta. Suomalaisten ostotottumukset ovat muuttuneet laskevan talouden seuraksena, kuten ihmiset ovat vähentäneet ravintolapalveluiden käyttöä, ja siirtyneet halpaan naudanlihaan porsaanlihan sijasta.
Kansantalous tarkoittaa yhteiskunnan talouden muodostamaa kokonaisuutta. Nykyiset yt-neuvottelut vaikuttavat Suomen kansantalouteen negatiivisesti, koska kotitalouden käyttämät varat hyödykkeisiin laskee irtisanomisien myötä.
Ukrainan ja Venäjän väliset asiat ovat heikentäneet Suomalaisten kuluttajien luottamusta. Finanssiyhtiö Nordean ekonomisti Pasi Sorjosen mukaan Venäjän tilanteessa ei ole nähtävissä muutosta vähään aikaan, mitä pidempään Venäjän ongelmat kestää sitä enemmän siitä on haittaa Suomelle. Sorjonen ei nää suomen vientinäkymän parantuman vielä vähään aikaan. Suomalaisten epävarmuus vaikuttaa kansantalouteen. Ihmisten ollessa epävarmoja, he alkavat käyttää halpoja tuotteita kalliiden sijaan, ja siirtelevät asioiden ostoa myöhemmälle ajankohdalle. Suomalaisten siirtyminen halpoihin tuotteisiin, ja yleisestikkin säästäminen vaikuttaa negatiivisesti yritysten tuottoon. Joka johtaa irtisanomisiin, ja työttömyys lisääntyy.

Blogikirjoitus 1, Arto Salonen

Yritysten työpaikkojen vähennykset vaikuttavat negatiivisesti suomen talouskasvuun ja pienentämällä suomen bruttokansantuotetta koska työtä tekevien kansalaisten määrä vähenee ja tulot pienenenevät. Työpaikkojen vähentyessä monien talous joutuu koetukselle joka johtaa siihen että vähemmän rahaa kiertää suomen markkinoilla joka johtaa kansantalouden supistumiseen. Työpaikan menetys tai jopa pelkkä uhka sen menetyksestä voi johtaa siihen että ihmiset alkavat säästää rahaa ”pahan päivän varalle” joka puolestaan ajaa valtion kansantaloutta entistä alemmas ja estää pienenkin talouskasvun koska ihmiset eivät ole suostuvaisia käyttämään rahojaan. Usein irtisanomiset keskittyvät pienelle alueelle kun suuret yritykset irtisanovat ihmisiä suurina määrinä esimerkiksi sulkiessaan tehtaan tai myymälän joka voi vaikuttaa jonkun tietyn alueen/kunnan talouteen erittäin vakavasti ja ajaa kunnan talouden erittäin heikkoon asemaan. tämä voi johtaa ihmisten muuttamiseen pois kunnasta ja siten myös rasittaa lähikuntia.

Ihmisten ostovoiman heikkeneminen johtaa taas yrityksissä huonoon tuottoon, uusiin säästöihin ja taas edelleen uusiin YT-neuvotteluihin. Työpaikkojen vähennykset johtavat taas ostovoiman heikkenemiseen entisestään joka johtaa heikon talouden kierteeseen eli talouslamaan joka jatkuu niin pitkään kun ihmisten ja maiden ostovoima on heikko.

Artikkelista ilmenee ihmisten säästötoimenpiteet siten että ei enään käydä ulkona syömässä ostetaan uusia tuotteita vain harvoin kuten vaatteita ja elektroniikkaa. Samoista syystä esimerkiksi asunto- ja autokauppa on tällä hetkellä erittäin heikkoa koska ihmiset eivät luota oman työpaikkansa säilymiseen tarpeeksi jotta uskaltaisivat käyttää rahaa suurina määrinä vaan mielummin säästävät sen työpaikan menetyksen varalle. Myös ihmiset jotka uskaltautuvat suuriin ostoksiin usein miettivät ostoksen tarpeellisuuden moneen kertaan ennen ostopäätöksen tekemistä joka kuvastaa hyvin ihmisten epävarmuutta taloustilannetta kohtaan.

Blogikirjoitus 1, Elina Stam

Talouskasvu lähtee yt-neuvottelujen takia laskuun, sillä kun työvoimaa vähennetään, tavaroita ja muita hyödykkeitä tuotetaan vähemmän kuin ennen. Valion tapauksessa yt-neuvottelujen syynä on romahtanut hintataso, Suomen vähentynyt ostovoima ja Venäjän tuontikielto. Monien yhtiöiden yt-neuvottelut ovat osuneet kaikki samalle ajanjaksoille ja tämä lisää roimasti epävarmuutta Suomen taloudesta ja nyt Suomen taloudessa onkin nähtävissä laskusuhdannetta.
   
     Koska talous ei kasva tämän takia, myös työttömyys lisääntyy. "Kun vielä otetaan huomioon tulevat veronkiristykset, kuluttajien ostovoima heikkenee selvästi, mikä puolestaan heikentää talouskavun edellytyksiä", sanoo liikepankki Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Helsingin Sanomien artikkelissa "Suomen talouden vaatimaton vauhti säikäytti."
   
     Finanssiyhtiö Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen kertoo, että näistä seikoista johtuvan ihmisten epävarmuuden takia  ihmiset ostavat vähemmän ja halvempia tuotteita ja tämä taas vaikuttaa kauppojen myyntilukuihin. Niin sanottuja "ylellisyystuotteita" ei osteta melkein enää ollenkaan, kuten samppanjaa ja suurempia ostoksia viivytellään ja odotellaan alennusmyyntejä. Myös muun muassa vaatteita ostetaan vähemmän ja elintarvikkeista valitaan halvimmat vaihtoehdot ja näin pienenee kansantalous.

Blogikirjoitus 1, Topi Eerola

Nyt kun Valio ja muut isot yritykset irtisanovat henkilöstöä niin siinä kärsii Suomen kansantalous sekä Suomen talouskasvu, koska kun yhtiöt irtisanovat henkilöstöä niin heille juodutaan maksamaan muun maassa työttömyys korvauksia. Tämä siis hidastaa Suomen talouskasvua ja kansantaloutta sillä kun työttömille joudutaan maksaamaan työttömyys korvauksia eikä heiltä oteta veroa niin paljoa niin valtion ja kuntien palvelut vähenee tai niiden laatu heikkenee ja tämä näkyy esimerkiksi kyläkoulujen lopettamisina ja terveyskeskusten lakkauttamisina sekä verotuksen kiristämisenä.Kun ihmisillä ei ole työtä niin he eivät kuluta hyödykkeitä samaan tahtiin, koska heillä ei ole yksinkertaisesti varaa. Tämä taas tarkoittaa sitä että hyödykkeitä ostetaan vähemmän ja yritys joutuu taas irtisanomaan ihmisiä ja Suomi joutuu maksamaan asukkaille työttömyys korvauksia ja talous laskee entisestään. Suomen vienti kärsii myös irtisanomisista, sillä jos ja kun yritys joutuu leikkaamaan henkilöstöä tässä taloustilanteessa niin se kertoo siitä, että tilauksia ulkomailta ei ole tullut samaan tahtiin kuin ennen ja tästä taas seuraa se että Suomen talous kärsii vielä enemmän. Suomen talous ei siis kasva vähentämällä työpaikkoja, vaikka se auttaisi yrityksiä.Eli siis kansantalous laskee kun kuluttajat eivät osta tarpeeksi hyödykkeitä ja tämä voi johtaa irtisanomisiin tai jopa konkursseihin.

Helsingin Sanomomien artikkelista käy ilmi huonon talouskasvun aiheuttama epävarmuus siten että Ida Kohtamäki ei ostanut terassikalusteita nyt vaan oli jäänyt harkitsemaan ostostaan ja arvelee että saa pöydän halvemmalla syksyn alennusmyyneistä. Myös samppanjan myynnin 10% tippuminen edellisvuoteen verrattuna kertoo ihmisten heikosta luottamuksesta talouteen, sillä sitä pidetään ”luksustuotteena” eivätkä ihmiset osta enään niin paljoa touteita joita he eivät välttämättä tarvitse esimerkiksi uutta pukua. Artikkeli Suomen talouden kasvusta käy ilmi myös se että suomalaisten epävarmuus talouskasvuun on huomattava ja se että kuluttajat pelkäävät työttömäksi jäämistä. Nimittäin kuluttajien luottamusindikaattori taulukko kertoo sen että suomalaisten luottamus Suomen talouteen on synkentynyt, johtuen suurista irtisanomismääristä sekä Venäjän ja Ukrainan kiristyneistä väleistä. Kun luottamusta kansantalouteen ei ole, niin jotkut ihmiset ostavat kakkostuotetta eli ostetaan esimerkiksi halvempaa Rainbow-colaa eikä kalliimpaa aito Coca-colaa.

Blogikirjoitus 1, Jaakko Koskinen

Yt-neuvottelut ovat haitaksi talouskasvulle. Kun yt-neuvotteluissa vähennetään työvoimaa, niin ihmisistä tulee työttömiä, jolloin heillä ei ole varaa ostaa yritysten tuotteita ja talouskasvu kärsii. Jos talouskasvua ei synny tarpeeksi, voi pahimmillaan tulla talouslama.

Työvoiman vähentäminen vaikuttaa negatiivisesti myös kansantalouteen melkeinpä samalla tavalla kuin talouskasvuun. Irtisanotuilla henkilöillä ei ole tuottoa melkein mistään ja he joutuvat elää pienillä työttömyyskorvauksilla, eikä kansantalous ole silloin kovinkaan vahvoilla. Jos esimerkiksi jonkin yhtiön toimipiste lopetetaan, se aiheuttaa paljon työttömiä asukkaita jollekin paikkakunnalle, joka vaikuttaa huonosti kansantalouteen ja talouskasvuun.
 
Petri Sajarin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 30.9.2014, hän kertoo Suomen talouden vauhdista. Huono talouskasvu käy artikkelissa ilmi, kun Sajari kertoo suomalaisten luottamuksen puutteesta talouteen. Epäluotto talouteen näkyy kuluttajien ruokaostoksissa. Epävarmuus näkyy muissa ostoksissa, esim. terassikalusteiden oston viivyttelyllä.
 
Tällainen epävarmuus heikentää kansantaloutta, koska kuluttajat eivät osta yritysten tuotteita, jolloin yritykset eivät saa tarpeeksi tuottoa. Yritysten tuoton puute johtaa taas yt-neuvotteluihin, jotka taas johtavat työvoiman vähentämiseen.

Blogikirjoitus 1, Tiina Purho

Tehtävä 1

Helsingin sanomat ovat uutisoineet suomalaisista suuryrityksistä Kesko, Tieto, Valio ja Microsoft, jotka kaikki ovat joutuneet aloittamaan yt-neuvottelut. Yritykset joutuvat lähitulevaisuudessa vähentämään rajustikin henkilöstömääräänsä erinäisten komplikaatioiden vuoksi ja tällä tulee olemaan vaikutuksensa Suomen kansantalouteen.

Kauppakonserni Keskon kohdalla neuvottelut voivat johtaa enimmillään 230:nen työpaikan vähentämiseen. Vähentämisen syyksi on mainittu ainakin tavoite kasvattaa liikevoittoa heidän käymässään liikevaihdossa. Henkilöstön karsiminen pysäyttää talouskasvun, sillä työttömänä ihminen tulee valtiollekin kalliimmaksi tämän tarviessa enemmän tukia. Myöskin kulutus kärsii, joka tietysti vaikuttaa kaikkiin kulutustuotteisiin ja palveluihin. Suomen kansantalouteen tällä on myös negatiivinen vaikutus, koska velat lisääntyvät ja ulkomaankauppa hidastuu.

Myöskään tietotekniikkapalveluyritys Tiedolla ei hyvin pyyhi, kun henkilöstön leikkausmäärä enimmillään saattaa olla jopa 350 henkilöä. Työpaikkojen vähennystarve maailmalla on yhteensä 950, mikä tarkoittaa sitä, että myös Keski-Euroopassa ja Aasiassa jäisi monia ihmisiä vaille töitä. Tällöin vaikutukset ovat laajempikantoisia ja koskevat myös muiden maiden kansantaloutta. Ulkomaankaupan, eli tuonnin ja viennin väheneminen näkyy silloin Suomenkin taloudessa.

Valion yt-neuvottelut taas koskevat jopa 210:tä työntekijää. Syitä neuvotteluihin on muun muassa Venäjän tuontikielto, mikä tarkoittaa, että vaikutukset ovat globaalisia. Myös suomalaisten heikentynyt ostovoima kertoo Suomen tilanteesta, missä yksilöiden heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa jo maailmantalouteenkin.
Microsoftin osalta neuvottelut ovat jo päättyneet ja jopa 1050 ihmistä jää vaille työtä Suomen alueella. Koska Microsoft osti tappiollisen Nokian, 4700 suomalaista kuitenkin saa sen kautta uuden tulonlähteen. Maailmanlaajuisesti Nokia työllistää 25 000 ihmistä.

Tehtävä 2
 
Helsingin sanomien artikkelista ilmenee selkeästi suomalaisten kuluttajien epävarmuus talouskasvua kohtaan. Työttömyyden lisääntymisestä ollaan huolissaan, eikä verojen kiristyminenkään tilannetta paranna. Ekonomisti Pasi Sorjonen listaa huonon talouskasvun näkyvimmiksi syiksi sen, etteivät ihmiset enää käy yhtä paljon ravintoloissa, ja kiinnittävät enemmän huomiota elintarvikeostoksilla siihen, että valitsevat edullisempia tuotteita. Myös vaatteiden myynti on Sorjosen mukaan hiljentynyt.

Kuluttajien heikentynyt luottamus taloutta kohtaan tietää ongelmia. Säästäminen hyödykkeiden ostossa tarkoittaa vähemmän tuottoja yrityksille, mikä taas ajaa ne pahimmassa tapauksessa konkurssiin ja moni ihminen jää työttömäksi. Näin ollen valtio saa lisäkustannuksia ja kansantalous heikkenee.

torstai 16. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 1 Erika Manninen

Helsingin Sanomissa kerrotaan eri yrityksien yt-neuvotteluista, jotka johtavat työntekijöiden irtisanomisiin. Melko suurten yrityksien, kuten esimerkiksi Valion ja Keskon yt-neuvottelut vaikuttavat myös Suomen talouskasvuun. Suomen talouskasvu pienenee, kun pienemmän työntekijämäärän vuoksi ei pystytä tuottamaan niin paljon tavaroita. Irtisanomisten vuoksi myös irtisanotuilla on vähemmän rahaa ostaa tavaroita, jolloin tavaroilla ei ole niin paljoa myyntiä ja tuotantoa joudutaan mahdollisesti vähentämään.

     YT-neuvotteluilla on vaikutusta myös kansantalouteen. Irtisanottavien henkilöiden tulot vähenevät, jolloin kunta ja valtio eivät voi periä niin paljon veroa ja tämän seurauksena kunnat ja valtio eivät pysty tuottamaan niin paljon verorahojen avulla tuotettavia palveluita. Myös erilaisia tukia, esimerkiksi työttömyyskorvausta joudutaan maksamaan vähemmän. Näin ollen kansantalous heikkenee ja raha jää ”paikoilleen”. Yritykset joutuvat laskemaan hyödykkeidensä hintoja, kun kuluttajilla on rahaa vähemmän. Valion yt-neuvotteluiden syynä on esimerkiksi Venäjän tuontikielto ja teollisuustuotteiden romahtanut hintataso maailmanmarkkinoilla. Tämä osoittaa, kuinka myös muiden maiden talous vaikuttaa globalisoidussa maailmassa myös Suomeen.

    Helsingin sanomien artikkeli kuluttajien uskosta ja luottamuksesta Suomen talouteen, tuo esille kuinka suomalaiset pelkäävät työttömäksi joutumista ja kuinka he ostavat nykyään vähemmän esimerkiksi vaatteita, rahan säästämisen takia. Myös ravintoloissa käydään entistä vähemmän ja elintarvikkeita ostetaan mahdollisimman halvalla. Ihmiset eivät osta niin paljoa hyödykkeitä, jolloin niitä myyvät yritykset saavat vähemmän rahaa ja joutuvat pohtimaan esimerkiksi tuotantoa ja työntekijöiden määrää uudelleen, koska ansiot ovat pienemmät. Se taas vaikuttaa omalta osaltaan esimerkiksi verotukseen ja koko yhteiskuntaan.
     Kokonaisuudessaan esimerkiksi tällaisilla yt-neuvotteluilla on siis merkittävä vaikutus sekä talouskasvuun, että kansantalouteen.

Blogikirjoitus 1 Tiina Parkkila

Suomi tulee tulevaisuudessa kokemaan mahdollista tappiota mitä tulee Suomen kansantalouteen ja talouskasvuun. Helsingin sanomien uutisartikkeleista selviää mm. Microsoftin, Valion, Tieton ja Keskon irtisanovan työntekijöitään erilaisista syistä, kuten esimerkiksi Venäjän tuontikiellon takia tai vaikka tärkeän yhteistyökumppanin merkittävän supistumisen takia.

Tämä vaikuttaa myös Suomeen näin teollistuneena maana, sillä yleisellä tasolla teollistuneet maat ovat tottuneet jatkuvaan talouskasvuun, minkä menettäminen horjuttaisi Suomen Kansantaloutta niin kuluttajien, kuntien ja yritysten kannalta. Jos yrityksen pitää irtisanoa työntekijöitään nihkeän rahatilanteensa vuoksi, tai kun tuotteita saadaankin myytyä vähemmän kuin ennen, ei kuluttaja saa palkkaa millä ostaa esimerkiksi kyseistä hyödykettä, niin kuin ei verojakaan jotka taas ovat elintärkeitä julkiselle sektorille joka takaisi kuluttajille elintasokkaan paikkakunnan. Talouskasvusta muuttuisi alaspäin laskeva käyrä syystä että Kansantalouksen tasapaino horjuisi huonompaan päin.
On vaikea ihmetellä Suomalaisten luottoa Suomen talouteen. Helsingin sanoman uutisartikkelin mukaan valtiomme luottamusindikaattorista ilmenee, että kuluttajien luottamus talouteen 2014 syyskuussa oli heikointa lähes kahteen vuoteen. Lisäksi tilannetta pahentaa suhteellisen suuri työttömyysaalto mm. yllämainituista yrityksistä ja ” Suomen talous ei kasva – tulevat veronkiristykset, kuluttajien ostovoima heikkenee selvästi, mikä puolestaan heikentää talouskasvun edellytyksiä” niin kuin Paski Kuoppamäki Danske Bankista kommentoi asiaa. Suomalaiset yrittävät myös elää säästämällä rahaa katsomalla tarkemmin halpoja hyödykkeitä, kuten ruokaa ja tarvittavia vaatteita.

Uutisartikkelista heijastuu Suomalaisten epävarmuus. Asiakkaat eivät osta asioita suoraan, vaan harkiten ja mahdollisilla alennuksilla. Monet yritykset kärsivät ja kansantalous kärsii, kun hyödykkeitä ei pidä valmistaa niin paljon kuin ennen, yksiköitä lopetetaan ja työntekijöitä lakkautetaan, jotta velkoja ei kertyisi. Näin saadaan aikaan Suomen Kansantalouden ”loppumaton” noidankehä. 

tiistai 14. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 1 Elina Salmi

Kauppakonserni Kesko, Tietotekniikkapalvelu Tieto, Microsoft ja Valio ovat joutuneet aloittamaan yt-neuvottelut, eli ne joutuvat vähentämään työvoimaansa. Vähennyksiin yrityksillä on erilaisia syitä. Kesko on sanonut, että se haluaa rakentaa kilpailukykyisempää monikanavaista käyttötavarakauppaa. Tällöin lisätuloja tähän karsitaan työvoiman vähennyksellä. Valion syynä yt-neuvotteluille on puolestaan se, että sen teollisuustuotteiden hintataso on romahtanut maailmanmarkkinoilla, suomalaisten ostokysyntä on vähentynyt sekä sillä on tuontikielto Venäjälle.

   Sitä, miten yt-neuvottelut vaikuttavat talouskasvuun, ei voi tässä vaiheessa vielä sanoa. Työvoiman vähentyessä tuotanto voi hidastua tai se ei ole yhtä tehokasta. Tällöin talouskasvu voi hidastua kun hyödykkeitä ei saada myydyksi samalla lailla kuin ennen. Toisaalta voi myös käydä niinkin että tuottavuus paranee. Se selviää katsomalla paljon yksi työntekijä tuottaa hyödykettä tietyssä aikayksikössä. Jos työntekijä tuottaa hyödykkeitä paljon voi tuotettujen hyödykkeiden määrä yrityksessä myös moninkertaistua. Yleensä kuitenkin tämän kaltaisissa tapauksissa uskoisin että tuotanto hidastuisi ainakin joksikin aikaa ja silloin talouskasvukin hidastuisi.

    Samoin irtisanomisen seurauksia kansantalouteen ei voida vielä tässä vaiheessa tietää, mutta voidaan tehdä erilaisia päätelmiä. Jos tuotteita ei saada tuotetuksi samalla tavalla kuin ennen ei rahakaan tällöin liiku, koska kuluttajat eivät pysty ostamaan tuotetta. Tämä voi lisätä valtion sisäisiä ongelmia enemmän. Yritykset saattavat joutua pyytämään lainoja tai pahimmassa tapauksessa ne ajautuvat konkurssiin, jos irtisanomiset eivät auta rahatilannetta yrityksen sisällä. Myös työttömien määrä lisääntyy kun monia työläisiä irtisanotaan. Työttömät vievät valtionrahoja sillä ne tarvitsevat erilaisia tukia. Työttömyys heijastuu usein suuremmalle alueelle valtion sisällä kun sen uskoisi. Keskokin kertoi, että pyrkii irtisanomaan jopa 230 työntekijää. Microsoft puolestaan kertoi että pyrkii enintään irtisanomaan 1100 työntekijää. Valtion sisäinen talous voi kokea suuremmankin heilahduksen jos useampi suuryritys on rahapulassa samaan aikaan. Lisäksi jos työttömien määrä lisääntyy huomattavasti vaikuttaa sekin valtion menoihin. Rahaa on tällöin valtiolla vähemmän ja se voi heijastua vähennyksiin esimerkiksi julkisilla sektoreilla.

    Kansantalous on hyvin riippuvainen talouskasvuun, eli jos yt-neuvotteluilla onkin positiivinen vaikutus talouskasvuun, niin on sillä myös hyvä vaikutus kansantalouteen. Jos talouskasvu ei horju niin kansantaloudellakaan ei ole hätää, koska rahan kulku valtion sisällä jatkuu normaalisti. Rahan määrä saattaa jopa lisääntyä valtiossa, jolloin sillä olisikin myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi julkisten palveluiden tehostamiseen ja parantamiseen. Tämä vaikuttaa kuitenkin myös päinvastoin, eli jos yt-neuvotteluilla on negatiivinen vaikutus talouskasvuun vaikuttaa ne myös negatiivisesti kansantalouteen.
  
    Helsingin Sanomien artikkelissa: Suomen talouden vaatimaton vauhti säikäytti, kertoo kuluttajien näkemyksiä Suomen talouteen. Huono talouskasvu aiheuttaa epävarmuutta. Artikkelissa käy hyvin ilmi työttömyyden pelko yt-neuvotteluiden yhteydessä. Jos ihmisillä ei ole työtä, ei heillä ole silloin rahaakaan, jolla he voisivat ostaa erilaisia tuotteita. Suuri työttömyyden määrä heijastuu siis eri tuotteiden myyntituloihin ja tällöin eri yritysten kannattavuuteen. Kauppiaat joutuvat myymään tuotteitaan halvalla, jotta kuluttajat ostaisivat niitä, mutta silloinkin yritys itse voi jäädä paljonkin tappiolle. Myös ravintoloissa ja elokuvissa käynti voi myöskin laskea huomattavasti talouskasvun laskiessa, koska kuluttajat pelkäävät tuhlata rahojaan niin sanotusti turhiin asioihin. Heidän taloutensa on epävarmaa, joten he ovat säästäväisiä ja pohtivat tarkasti mihin muuhun kun elintärkeisiin asioihin he rahansa laittavat. Artikkelin mukaan kuluttajat eivät usko talouden kasvuun ihan äkkiä, joten he voivat pitäytyä säätäväisellä linjalla pitempääkin, mikä ei olisi kansantalouden kannalta hyvä asia.


    Kansantalous laskee tällöin kun raha ei liiku. Kuluttajat eivät saa ostetuksi tuotteita eivätkä yrittäjät saa myydyksi niitä. Tämä johtaa taas yritysten konkursseihin ja työttömyyden lisäämiseen entisestään. Tarvittaisiin siis lisää työpaikkoja kuluttajille ja talouskasvu kasvamaan, jotta raha saataisiin jälleen liikkumaan. Silloin kuluttajat uskaltaisivat ostaa eri hyödykkeitä, eivätkä yritykset ajautuisi konkurssiin.