sunnuntai 23. marraskuuta 2014

OSAKESIJOITUSKILPAILU | Lopputulokset

MITALITAULUKKO
1. Heikki Laiho, +200,60 €
2. Jaakko Koskinen, +155,88 €
3. Arto Salonen, +77,14 €

LOPPUTULOKSET
>> Taulukkoon

Blogiteksti 3 Arttu Lehtonen

1.Devalvoituminen saattaisi olla hyväksi Etelä-Euroopan kriisimaille, koska se vähentäisi näiden valtioiden (Kreikka, Espanja, Portugali ja Italia) velkaantumista tulevaisuudessa. Devalvoituminen tarkoittaa valuutan arvon heikkenemistä suhteutettuna muihin valuuttoihin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Taloudellisesti epävakaassa tilanteessa olevat maat ovat lainanneet Euroopan keskuspankilta eli EKP:ltä rahaa yhtä edullisesti kuin hyvässä taloustilanteessa olevat maat mikä aiheuttanut ongelmia. Devalvoituminen päästäisi kriisimaat helpommalla, kun ei tarvitsisi maksaa takaisin aivan yhtä paljon kuin on maksanut. Lisäksi kriisimaalle rahaa lainanneet maat saisivat osan lainaamistaan rahoista takaisin. Saksalainen professori Hans-Werner Sinn väläyttelee että, osan kriisimaiden veloista voisi antaa anteeksi. Tämä ei kuitenkaan miellytä maita (esim. Suomi ja Hollanti) joille kriisimaat ovat velkaa, koska silloin ne tekisivät paljon tappiota.  



2.EVM eli Euroopan vakausmekanismi on rahoitusväline, jolla hallinnoidaan euroalueen talouskriisiä. EVM voisi auttaa Kreikkaa esimerkiksi ostamalla valtion lainoja. Näin saataisiin pienennettyä maan valtavaa valtionvelkaa, joka on jopa 170 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Jos maan velat olisivat pienemmät, niin se saattaisi herättää ulkomaalaisten sijoittajien kiinnostuksen tehdä investointeja, jolloin pystyttäisiin luomaan maahan työpaikkoja. Kreikassa on paljon pieniä perheyrityksiä ja turismi on kasvussa maassa joten kohteita kyllä löytyy. Kreikalle voisi antaa lisätukia sillä ehdolla, että se käyttäisi rahat järkevästi, eikä esimerkiksi antaisi niitä korruptoituneiden virkamiesten ja poliitikkojen taskuihin.

Blogikirjoitus 3, Janne Taavitsainen

Tietyt maat etelä-euroopassa kuten Italia, Espanja, Portugali,ja Kreikka ovat viimaeaikoina olleet melko ongelmallisssa taloudellisesissa kriiseissa, joita esimerkiksi Italiassa on yritetty korjata pienituloisten verojen pienentämisellä Italian pääministerin toimesta. Espanja taas on pyrkinyt leikkaamaan julkisen sektorin menoja, kiristanyt pankkien valvontaa ja uudistamaan työmarkkinoita. Myös Portugali leikkasi julkisesta sektorista, samalla kun nosti veroja. Kreikan täytyi myös korottaa veroja, ja nostaa eläkeikää. Tästä toimenpiteestä, kuten aikaisemminkaan mainituista ei ollut kylliksi apua. Tässä vaiheessa näille maille ratkaisuksi tulisi valuutan, eli euron devalvoituminen, jolla tarkoitetaan euron arvon laskemista muihin valuuttoihin verrattuna. Tämä olisi hyvä vaihtoehto siitä syystä että euron kilpailukyky näissä maissa parantuisi ja se vahvistaisi taloutta ja monelta kannalta myöskin työllistäisi. Toki pitää myös muistaa että devalvoitumisen positiiviset vaikutukset vähenevät ja lähtevät tietyn ajan kuluttua. Nyt täytyy siis vain toivoa, että tämä olisi toimiva ratkaisu näiden maiden talouden eheyttämiseen.

Blogikirjoitus 3, Heikki Laiho

Monissa Etelä-Euroopan maissa kuten Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa talous on tällä hetkellä kuralla. Velkaantuminen ja työttömyys ovat suurimmat syyt, jotka ovat johtaneet Etelä-Euroopan maat vaikeuksiin. Velkakriisin poistoa on yritetty usealla eri keinolla onnistumatta.

 Lyhyellä tähtäimellä hyvä vaihtoehto kriisimaiden taloudellisten olojen parantamiseen olisi devalvoituminen, jonka ansiosta maiden vientitulot kasvaisivat. Ulkomailta saapuvan rahan avulla kriisimaat pystyisivät saamaan talouden vakaalle pohjalle.
Vienti on erittäin suuri ja tärkeä palanen kansantaloudessa. Viennin kasvun myötä yritykset saavat lisää ostajia ulkomailta. Yrityksien tulot kasvavat, ja samalla työtarjonta kasvaa. Myös työntekijöiden palkat nousevat ja rahaa alkaa liikkua enemmän myös maan sisällä.Devalvoitumisesta puhuessa täytyy myös muistaa haittapuolet. Viennin kasvaessa, tuonti ulkomaille pienenee, sillä niiden hinnat nousevat. 
Mutta mielestäni devalvoituminen olisi oiva ratkaisu Etelä-Euroopan maille, koska se parantaisi nopeasti maiden taloutta, ja maat pystyisivät itse määrittämään tulevaisuuden talousnäkymänsä.

Euroopan vakausmekanismi eli EVM, on mekanismi jonka tarkoitus on turvata euroalueen rahoitusvakaus. Espanja on yksi vakausmekanismin mahdollisista kohdemaista.
Espanjassa on työttömyysprosentti n.25%, ja nuorien on lähes mahdotonta löytää töitä. Jopa yli puolet nuorista on työttömänä Espanjassa. Espanjalle olisi tärkeää saada nopeasti talous kuntoon, jotta ihmisille saataisiin lisää töitä. Jos työtilanne jatkuu samanlaisena maasta muuttaa jatkuvasti lisää ihmisiä pois. Viimeaikoina Espanjasta on muuttanut pois jopa puoli miljoonaa ihmistä. Ihmisten muuttaessa muihin maihin töiden perässä, Espanjan tulot kärsivät, koska veronmaksajia poistuu maasta.

 Maalle olisi tärkeä saada työttömyysprosenttia laskemaan, jotta verorahojen avulla saataisiin talous pyörimään. Nopein keino saada talous kuntoon olisi EVM:ltä saatava laina. Lainan avulla saataisiin nuorille näytönpaikkoja työelämässä. Nuorissa on tulevaisuus, joten olisi erittäin tärkeää Espanjalle saada nuoret ajettua työelämään heti opiskeluiden jälkeen. Turismi on yksi Espanjan tärkeimmisä tulonlähteistä. Pian ilman apua maahan voi syntyä köyhiä alueita, joka voisi laskea turismista saatavia tuloja. 



3. Blogiteksti, Katarina Welin

Viime vuodet ovat olleet euromaille tuskaista aikaa. Etenkin Etelä-Euroopan maat, kuten Espanja ja Kreikka, ovat joutuneet suureen velkakierteeseen, jolle ei näy vieläkään loppua. Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn pitää eurokriisin parhaina ratkaisuina velkojen osittaista anteeksiantoa ja kriisimaiden mahdollisuutta erota tilapäisesti eurosta – muut ratkaisut olisivat näitä tuskallisempia.
     Eräs tilanteen ratkaisuvaihtoehdoista on kuitenkin devalvoituminen. Se tarkoittaa sitä, että valuutan arvo heikkenee suhteessa toisiin valuuttoihin tarjonnan sekä kysynnän mukaan. Jos niin tapahtuisi euroalueen velkakriisimaissa, siitä seuraisi maiden hintakilpailukyvyn parantuminen. Vientihinnat laskisivat, jolloin vienti mitä luultavimmin kasvaisi. Tämä olisi erityisen tärkeää esimerkiksi Italian kansantalouden kannalta, koska sen tärkeimpiin vientimaihin kuuluu myös Euroopan ulkoisia maita. Vientihintojen lasku tuottaa vientiyrityksille ja kansantaloudelle ylipäätään lisää tuloja ja myös nostaa työllisyyttä. Jos vienti ei jostain syystä onnistuisi kasvamaan, devalvoitumisen ansiosta viejä saisi kuitenkin myynnistään paremman tuoton, sillä eri valuutta-alueiden valuutasta saa vaihdettua enemmän rahaa euroihin.
     Myös ulkomaiset sijoittajat alkaisivat taas kiinnostua euroalueen kriisimaista. Tämä toisi lisätienestiä valtioille ja taas velkaluku pienenisi.  Nämä vaikutukset kuitenkin kestävät vain muutaman vuoden ajan, mutta hyvin suunnitellusti se voisi riittää poistamaan suurenkin osan kriisimaiden veloista ja loisi toivoa sekä tavallisten kansalaisten että hallituksen piireihin.
     Jo pitkään kriisissä vellonut Kreikka voisi saada apuja myös vasta muutama vuosi sitten käyttöönotetusta Euroopan vakausmekanismista (EVM), jonka lainanantokykynä on 500 miljardia euroa. Jo heti kättelyssä Suomi – ainoana EVM:n maista – maksoi suoraan yhdessä erässä 1,44 miljardin euron osuutensa EVM:lle ja rahat lähtivätkin suoraan Kreikan kriisin auttamiseksi.

     Suomi ei varmastikaan ollut ainoa maa, jolta lähti avustusrahoitusta Kreikalle. EVM:n kautta rahoitukset kävivät entistä helpommiksi – kaikki EVM:n kuuluvat valtiot antavat sovitun määrän verran rahoitusta yhteisen hyvän vuoksi ja kaikenlisäksi mekanismin hallitsemat varat ja omaisuus on täysin verovapaata eikä sitä voida miltään kantilta syyttää oikeudessa. Tämä tarkoittaisi periaatteessa sitä, että Kreikka saisi EMV:n kautta täysin ilmaiseksi rahaa oman sotkunsa siivoamiseen. Kuitenkaan asia ei aivan niin yksinkertaisesti suju, sillä EMV:ssä on mukana monia maita todistamassa, kuka kenenkin rahoja lainaa. Silti, Kreikalle olisi suuri etu saada valtaosa veloistaan maksettua EVM:n kautta. Rahoituksen avulla se voisi myös kehittää omaa talouttaan ja saada raha-asioissa kehityksen käyntiin, mikäli rahat osattaisiin käyttää oikein. Kreikka saisi luultavasti muiden maiden avustusta järkevään rahankäyttöön ja talouskasvun kohentuessa sekä velkaantuminen että itse velat kutistuisivat.

Blogikirjoitus 3, Arto Salonen

Devalvoituminen saisi velkakriisimaiden talouden ainakin lyhytaikaiseen kasvuun madaltamalla euron arvoa suhteessa muihin valuuttoihin siten maiden vientituotteet halpenevat suhteessa muihin valuuttoihin tehden velkakriisimaiden vientihinnat kilpailukykyisiksi suhteessa muuhun maailmaan jonka seurauksena vienti lähtee nousuun joka taas tuo lisää rahaa valtioon ja saa sen talouden kasvuun. Devalvoituminen ei kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu vaan markkinat sopeutuvat nopeasti devalvoitumiseen mutta se kuitenkin ehtisi antaa maiden taloudelle tarvittavan sysäyksen eteenpäin jotta talous saataisiin vankemmalle pohjalle ja taloskavsu käyntiin.

Devalvoituminen myös vähentää maiden velkaantumista koska kriisimaat pystyvät tekemään enemmän pienemmällä rahalla devalvoitumisen ansiosta joten maat joutuvat ottamaan vähemmän velkaa ja velka olisi halvempaa kuin ilman devalvoitumista.
Velkakriisimaiden talouden kohentamiseksi devalvoitumisen ohelle olisi myös hyvä jos osa veloista annettaisiin anteeksi ja tehdä niistä joustavampia mutta muut euroopan maat eivät kuitenkaan ole kyseisen idean kannalla koska he luonnollisesti menettäisivät lainaamansa rahat joten kyseinen ratkaisu tuskin tulee toimimaan.

Espanjan talouden suurimmat ongelmat ovat julkisen sektorin menot ja erittäin suuri työttömyys. EVM pystyy antamaan Espanjalle tukipaketteja joiden avulla maa saa aikaa ja rahaa sijoitettavaksi maan kasvuun ja siten työpaikkojen lisäämiseen. Työttömyyden vähentyessä myös julkisen sektorin ongelmat helpottuvat ja korjaantuvat maan saadessa lisää verotuloja koska työssäkäyviä ihmisiä on enemmän joka johtaa maan velkaantumisen hidastumiseen ja lopulta talouden kasvamiseen. Tukipaketit ja niiden antamat työpaikat myös lisäävät maan kansalaisten uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa luottoa maan hallitukseen ja siten lisää ihmisten intoa työskennellä ja vähentää levottomuuksia.

Kun esmimerkiksi Espanjan talous saadaan takaisin jaloilleen se heijjastuu myös muihin euromaihin kuten portugaliin joka on erittäin riippuvainen Espanja taloudesta koska se on Portugalin tärkein kauppakumppani. Ja kun kahden maan talous on saatu nousuun se jatkaa leviamistä kohentaen koko euroalueen taloustilannetta.

Blogikirjoitus 3, Topi Eerola

Nyt kun Etelä-Euroopan maissa eletään kovia aikoja: muun muassa Espanjassa ja Kreikassa on suuria talousvaikeuksia, niin jonkun kriisimaan valuutan (tässä tapauksessa euron) devalvoituminen olisi hyvä ratkaisu niille maille, koska silloin kriisimaiden on helpompi maksaa velka pois ja velkaa ei tulisi enää samaan malliin kuin ennen. Devalvoituminen tarkoittaa siis valuutan arvon alenemista suhteessa muihin valuutoihin. Devalvoitumisella säästytäisiin myös muiden maiden mahdollisilta suuttumisilta tai närkästymisiltä sillä ne maat joille kriisimaa on velkaa saavat sentää jonkin verran rahaa. Devalvoitumisen takia myös maan vienti nousisi kasvuun koska kriisimaassa tuotteet maksavat vähemään kuin jossain muussa maassa jossa ei ole turvauduttu valuutan devalvoitumiseen. Yksi vaihtoehto on myös se että velkoja annettaisiin kokonaan anteeksi ja tämä varmasti suututtaisi muut maat sillä heidän oma talous voi kärsiä ja niistä maista voi tulla jopa uusia kriisimaita, mutta velkoja anteeksi anto vauhdittaisi paljon nopeammin kriisimaiden talouskasvua koska silloin kriisimaiden ei tarvitse maksaa velkoja pois vaan ne voivat käyttää rahansa oman valtion tarpeisiin ja kehittää esimerkiksi julkista sektoria, jolloin kriisimaa saisi lisää työpaikkoja ja ihmiset saisivat töitä ja valtiolle kertyisi lisää verotuloja.

Euroopan vakausmekanismi voisi auttaa Espanjaa jossa nuoria on työttömänä jopa yli puolet ja työttömyysprosentti on jopa 25%. Espanjasta on myös muuttanut peräti yli puoli miljoonaa asukasta muualle ja näin ollen tärkeät vero rahat jäävät saamatta. Vaikka Espanja kiinostaa ulkomaalaisia pankkisioittajia Espanjan turismin johdosta EVM:n myöntämä laina olisi Espanjalle tärkeä sillä se saisi nopeammin taloutensa kuntoon ja täten myös oman julkisen taloutensa takaisin jaloilleen. Viennin myötä Espanja saisi karuja työttömyys lukujaan pienemmiksi ja täten saisi myös lisää verorahoja itselleen työntekiöiden kautta. EVM:n myötä myös Vuonna 2012 Espanjassa tapahtunut asunto ja luottokupla pystytäisiin estämään siten että rahaa ei lainattaisi ulkopuolisilta sijoittajilta vaan Euroopan vakausmenetelmän kautta. Espanjan yksi suurista ongelmistaa on se että Espanjan pankin ovat velkaantuneet suuresti. Tätäkin EVM voisi auttaa siten että lainaisi rahaa niile pankeille jotka ovat pahoissa velka ongelmissa tai lainata rahaa tietyille pankeille ennaltaehkäisevästi.

Blogikirjoitus 3, Elina Stam

Monet Euroopan Euromaat ovat ottaneet taloudellisesti takapakkia, esimerkkinä Italia, Espanja, Kreikka ja Portugali.  Suurimpia ongelmia valtioille, varsinkin Italialle, on ollut valtionvelka, alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pimeä talous. Tosin myös vuoden 2008 finanssikriisi on ollut myös yhtenä suurena vaikuttajana muidenkin maiden kohdalla, sillä tämän myötä talouskasvu on laskenut ja verotulot ja menot ovat taas kasvaneet.
    Kriisien ratkaisemiseksi on mietitty monia radikaaleja ratkaisukeinoja kuten kriisimaiden devalvoituinen. Devalvoitumisella siis tarkoitetaan kun valuutan arvo heikkenennetään muihin valuuttoihin verrattuna. Hyvä esimerkki valtion devalvaatiosta on Irlanti. Kyseinen valtio on myös kokenut kriisit  mutta devalvoitumisen kautta se on päässyt takaisin jaloilleen, joten varmasti on ollut ajatuksena miksi tämä ei toimisi muiden maiden kohdallakin.
   Devalvoitumisen seurauksena vienti voisi kasvaa kun vientihinnat laskevat. Ja kun vienti alkaa kasvamaan muiden maiden kiinnostuksen herätessä, tulot suurenevat ja työttömät vähenevät. Näin pienenee kriisimaiden yksi suurimmista ongelmista, työttömyys.

Toinen varteen otettava keino parantaa esimerkiksi Espanjan ja Italian tilannetta on tukeutuminen EVM:ään. EVM:llä tarkoitetaan siis Euroopan vakausmekanismia joka otetiin käyttöön puolessa välissä vuotta 2013. EVM:n tehtävänä on  auttaa kriisimaita niiden veloissaan sekä ehkäistä syntyviä talousongemia, se siis myöntää vaikkapa lainoja niitä tarvitseville maille.

   Monien uutisten mukaan ainakin Espanjan tilanne on paranunut valtioiden oman yritteliäisyyden johdosta.Talous on muun muassa lähtenyt nousuun ja Espanja ei tarvtsisi EVM:än tukipakettia mielestäni niin kovasti kuin esimerkiksi vaikkapa Italia, joka kärsii vieläkin suuresta työttömyydestä ja rikollisuudesta.
   Espanja on saanut kasvatettua turismiaan ja se on myös leikkannut julkisen sektorin menoja, kiristänyt pankkien valvontaa ja uudistanut työmarkkinoita, joiden avulla Espanjan talous on lähtenyt jo nousemaan ylöspäin.
  Positiivisista näkymistä huolimatta työttömyysluvut ovat silti suuret, sillä maan koko työttömyys on 25 prosentin luokkaa ja suurin osa näistä on nuoria. Prosentit laskevat jatkuvasti, mutta etenkin koulutetut ihmiset matkustavat muihin maihin, kuten pohjoiseen, töihin.
  Helsingin sanomien artikkelin mukaan Espanjan on panostettava pankkien ja julkisen talouden tilaan, mikäli se mielii päästä jaloilleen.

Blogikirjoitus 3 Roy Rytikangas

Etelä-Euroopan maat ovat ajautuneet velkakriisiin erinäisistä syistä. Yksi syistä, on lainojen anto EKP:n toimesta. EKP on lainannut köyhemmille ja ei niin vakaille Etelä-Euroopan maille yhtä edullisesti kuin vakaille Pohjois-Euroopan maille. Palkat ja hinnat nousivat, mutta tuottavuus nousi hitusen. Etelä-Euroopan järkevin pelastuskeino olisi niiden devalvoiminen, sillä kaikki muut vaihtoehdot olisivat huonompia Euroopan ja niiden maiden osalta. Tämä devalvaatio toisi tosin inflaation ydin-Eurooppaan, mutta näin Eurooppa välttyisi taloudelliselta ja poliittiselta kriisiltä. Valtioiden ei tarvisi maksaa niinsanotusti täyttä rahaa takaisin ja nämä valtiot saattaisivat säästyä loputtomalta velkakierteeltä. Velkojen anteeksianto ja muut keinot eivät saisi kannatusta vahvemmista ja vakaimmista maista ja jos se tulisi käytäntöön, maat tuskin olisivat tyytyväisiä ja näin Euroopalle tulisi lisää ongelmia.

EMV pystyisi auttamaan Kreikkaa pääsemään pois talousahdingostaan erinäisillä keinoilla. Näihin kuuluisi esimerkiksi lisätukien antamien tiukoilla ehdoilla, joita valvottaisiin kunnolla ja muutenkin maan talousasiat pitäisi uudistaa kertaheitolla. Kreikka on tuhlannut aikaisempia lainoja esimerkiksi maan puolustukseen ja näin huonontanut tilannettaan, sillä muiden maiden kansalaiset eivät haluaisi enää tukea Kreikkaa, sillä se ei osaa hallita rahojaan. Korruptiostakin olisi hyvä päästä eroon tiukemmalla lain valvonnalla ja täten edesauttaa kansan luottamusta valtioon. Valtion tulisi myös saada luottamus kansaan takaisin hankkimalla esimerkiksi lisää työpaikkoja tai osoittamalla muutosta talouden suunnassa ja saamaan tulevaisuuden näyttämään edes hitusen valoisammalta. Hyvänä vaihtoehtona olisi myös, että Kreikka poistaisi rahareikiään ja vähentäisi ''turhia'' työpaikkoja, esimerkiksi armeijaa voisi pienentää ja vähentää varustehankintoja.

Blogiteksti 3 Sanna Pohjola

1.
Moni Euroopan maa on veloissa, mutta erityisesti Etelä-Euroopassa on maita, jotka ovat ajautuneet talouskriisiin velkojen ja muiden taloudellisten ongelmien takia. Näitä maita ovat mm. Kreikka, Espanja, Portugali ja Italia. Velkaantuminen ei ole maiden ainoa ongelma, vaan muita ongelmia ovat esimerkiksi työttömyys, pimeä talous sekä viennin väheneminen. Koko ajan mietitään keinoja, joilla maiden tilannetta voitaisiin parantaa.
Saksalaisprofessorin, Hans-Werner Sinnin mielestä paras ratkaisu olisi antaa osa veloista anteeksi. Hänen mielestään myös tilapäinen valuutanvaihdos voisi toimia ainakin jonkinlaisena ratkaisuna. Jotain todellisia ratkaisuja olisi kuitenkin keksittävä. Toinen keino olisi devalvoituminen.

Devalvoituminen tarkoittaa valuutan arvon hentämistä suhteessa muihin valuuttoihin. Tämä voisi olla paras ratkaisu näiden kriisimaiden tilanteisiin, sillä kun maan valuutan arvo heikkenee, vientituotteet halpenevat ja muiden maiden kiinnostus maan tuotteista kasvaa. Tätä myötä maille tulisi enemmän rahaa, jonka avulla voidaan keskittyä muihin taloudellisiin ongelmiin, kuten työttömyyteen. Kuitenkin devalvoituminen olisi vain väliaikainen ratkaisu.

2.
Toinen ratkaisu kriisimaiden tilanteen parantamiseksi on EVM, eli Euroopan vakausmekanismi joka voisi tarjota maille hätäapua. Esimerkiksi Espanjalle EVM voisi antaa rahallista apua talouskriisin korjaamiseen.
Espanjan ongelma on etenkin pankkien velkaantuminen. EVM:n hätäapua voitaisiinkin käyttää pankkien velkojen pienentämiseen. Tämän jälkeen voidaan keskittyä muihin ongelmiin, kuten työttömyyteen.

Valtio on jo itse yrittänyt korjata talouttaan mm. leikkaamalla julkisen sektorin menoja, uudistamalla työmarkkinoita sekä kiristämään pankkien valvontaa. Näiden uudistusten ansiosta maan talous on lähtenyt pieneen nousuun. Espanja on myös onnistunut säilyttämään muiden maiden kiinnostuksen, toisin kuin vaikka Italia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Espanjan tilanne ole vielä huonoimmasta päästä. Jotta tilanne ei ainakaan huonontuisi, EVM voisi tarjota Espanjalle tätä ennaltaehkäisevää rahoitusapua.



Blogikirjoitus 3, Veera Lehtinen

Devalvoituminen Etelä-Euroopan kriisimaissa olisi hyvä asia, koska se auttaisi kauan velkakriiseissä olleita maita mm. Kreikkaa ja Portugalia. Devalvoituminen tarkoittaa valuutan ulkoisen arvon vähenemistä suhteessa muihin valuuttoihin ja kun kyseessä on vain kriisimaiden devalvoituminen se tarkoittaa euron arvon heikentymistä vain kriisimaissa. Devalvoituminen auttaisi maita maksamaan velkansa takaisin ja se myös lisäisi maiden ulkomaan kauppaa ja tämän seurauksena maat saisivat lisää voittoa. Yritykset taas saisivat voittoa valtion ostamista hyödykkeistä ja näin heillä olisi varaa palkata enemmän työntekijöitä sekä parantaa tuotantoa. Ihmisten työtulojen myötä valtio voisi nostaa hieman verotusta, joka olisi suuri apu velkakriisin voittamiseksi.

Ensimmäinen tehtävä, mikä auttaisi huomattavasti Portugalin taloutta olisi se, että EVM auttaisi Espanjaa saamaan Espanjan talouden kuntoon. Portugali on ollut pitkään hyvin riippuvainen naapurimaansa kanssa käytävästä kaupankäynnistä ja näin ollen Espanjan parempi talous saisi Portugalin talouden uuteen nousuun.

 Portugalin vauraus jakautuu maassa hyvin epätasaisesti, koska yksi suurimmista tulonlähteistä valtiolla on matkailu. Portugalissa on paljon hyviä matkakohteita ja sen takia myös työllistymismahdollisuudet ovat paremmat matkakohteissa. EVM:n apu olisi parempi siis sijoittaa huonommin tuottaville ja vähemmän työllistetyille alueille. Ja myös päinvastoin, avustukset suosituille matkakohteille voisi lisätä Portugalin taloutta.


Avustuksia voisi käyttää myös muun tuotannon elvyttämiseen, kuten esimerkiksi tekstiiliteollisuuden. Hyödykkeiden tuotantoon käytettävät avustukset lisäisivät huomattavasti työllisyyttä ja valtion verotuloja. Vientituotteiden laadun parantaminen takaa viennin kasvun.

Blogiteksti 3 Erika Manninen

Etelä-Euroopassa on maita, jotka ovat ajautuneet velkojen ja muiden talousongelmien kanssa talouskriisiin. Kriisimaat ovat ottaneet velkaa keskuspankilta ja muilta euromailta ja nyt heillä ei ole resursseja maksaa niitä takaisin. Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinnin mukaan kriiseille pitäisi keksiä joitain todellisia ratkaisuja. Ratkaisu ei ole se, että keskuspankki lainaa kriisimaille vain lisää ja lisää rahaa. Sinnin mielestä yksi vaihtoehto olisi, että rahaa lainanneet maat antaisivat osittain velkoja anteeksi.

    Yksi ratkaisu olisi kriisimaiden sisäinen devalvoituminen. Euron arvo maan sisällä heikkenisi, jolloin esimerkiksi vientihinnat laskisivat. Näin vientiä saataisiin lisättyä ja kansantalouteen saataisi enemmän tuloja. Myös työllisyys varsinkin nuorten keskuudessa on kriisimaissa huono. Kun vienti kasvaisi, myös työllisyys kasvaisi. Tätä kautta myös valtio saisi enemmän verotuloja, kun enemmän ihmisiä kävisi töissä. Devalvoituminen olisi kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu, koska muutaman vuoden jälkeen sen hyödyt katoavat. Esimerkiksi tuontihinnat nousevat, jolloin myös hinnat ja palkat nousevat. Maan sisäinen devalvoituminen olisi myös hyvä asia matkailijoiden kannalta ja sitä kautta maalle saatavien tulojen kannalta. Kriisimaahan olisi edullista matkustaa ja turismin myötä kriisimaa saisi myös lisätuloja.

    Kriisimaista yksi on Espanja, jonka ongelmana on ollut varsinkin pankkien velkaantuminen. Espanjassa myös työttömyys on suuri ongelma. Yli puolet nuorista on työttöminä. Espanjassa valtionvelka on melkein sata prosenttia bruttokansantuotteesta. Espanjan tilannetta on pyritty parantamaan leikkaamalla julkisen sektorin menoja ja kiristämällä pankkien valvontaa ja uudistamalla työmarkkinoita. Espanjan tilanne ei ole kuitenkaan niin huono kuin se voisi olla. Se on onnistunut säilyttämään paikkansa ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksenkohteissa, mikä tuo edelleen tuloja maahan.

    EVM eli Euroopan vakausmekanismi voisi auttaa Espanjan tilannetta. EVM voisi antaa Espanjalle apua ja antaa lainaa esimerkiksi Espanjan pankeille. Näin pankit pääsisivät ehkä parempaan tilanteeseen. Myös Espanjan valtiolle voitaisiin antaa apua taloustilanteeseen, jolloin ei tarvitsisi leikata esimerkiksi julkisen sektorin menoista. Ihmisiä saataisiin työllistettyä ja sitä kautta maa saisi enemmän verotuloja. Vaikkei Espanjan tilanne ole huonoimmasta päästä, EVM voisi auttaa ennaltaehkäisevästi, ettei tilanne menisi enää huonompaan suuntaan.

Blogikirjoitus 3 Tiina Parkkila

Jo noin neljän vuoden ajan, Etelä- Euroopan valtiot (kuten esimerkiksi Kreikka ja Portugali) ovat kärsineet pahemman luokan velkakriiseistä, kun vuoden 2008 finanssikriisi aiheutti jopa talouskasvun laskemista ja näin vaikutti Euroopan maihin kasvattaen valtioiden verotuloja ja kasvatti menoja. Tämä kriisi näkyy edelleen Etelä – Euroopassa. Näin se vaikuttaa myös muihin Euroopan maihin. Jollei tilanteelle löydetä sopivaa ratkaisua, tai siihen ei puututtaisi, edessä voi olla surkeiden sattumusten sarja suoraan koko Euroopan lamaan.

Velkakriisimaiden devalvoituminen voisi olla hyvin varteen otettava ratkaisu. Devalvoitumisella tarkoitetaan jonkun Etelä – Euroopan kriisimaan valuutan tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Yksinkertaisesti: Devalvoitumisen seurauksena euroalueen hintakilpailukyky paranee. Kriisimaan vientihinnat laskevat mahdollistaen näin viennin kasvun, mikä taas on erittäin tärkeää kansantalouden kannalta. Tulot suurenevat viennin noustessa ja näin ihmisiä saadaan työllistettyä kriisimaissa. Työttömyys onkin Etelä – Euroopan maiden Talouden yksiä suurimpia ongelmia, kun jopa puolet alle 25- vuotiaista, työkykyisistä ihmisistä kärsii työttömyydestä tahtomattaan.

Vaikka kävisikin niin, että vienti vähenisi kuitenkin, valtion valuutan ollessa nyt muihin valuuttoihin verrattuna (kuten dollari tai punta) heikommassa asemassa, saa valtion asukki toisesta valuutasta enemmän irti vaihdettuaan sen oman maan rahaksi.
Kuitenkaan devalvoituminen ei tuo ikuista kasvua, vaan se on hetkellinen helpotus valtiolle. Parissa vuodessa vaikutukset laskevat, ja mikäli tilanne ei ole kriisimaissa muuttunut, on alettava miettiä muita, radikaalimpia päätöksiä.

Portugali on yksi näistä Etelä – Euroopan velkakriisivaltioista. Vuoden 2008 finanssikriisi vaikutti etenkin Kreikkaan ja Espanjaan, ja Portugalin ollessa hyvin riippuvainen naapurimaastaan Espanjasta, myös Portugali joutui kokemaan talouden heikentymisen. On valitettava fakta, että Portugalissa vallitsee pimeä talous, ja myös harmaan talouden prosenttimäärä oli viime vuonna yli 19 prosenttia. Peli ei ole kuitenkaan menetetty, sillä portugalin talous ei siltikään ole olematon. Palvelussektori tuo 70% tuoton valtiossa, sillä Portugalin turismi on maalle elintärkeä tuotto Espanjan rinnalla. Harmillista tilanteessa kuitenkin on se, että turistisuus ei yllä kaikille Portugalin valtion alueille, vaan vauraus jakautuu täällä epätasaisesti.

Jotta tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa positiivisella tavalla, tulisi Portugalin keskittyä etenkin parantamaan niitä talouden puolia, jotka johtavat velkakriisiin, ja pitää yllä niitä vahvuuksia, jotka estävät Portugalia ajautumasta lamaan.
Portugalin suurin heikkous on Espanja. Mikäli Portugalin tilannetta EVM (Euroopan vakausmekanismi) haluaa auttaa, on tämän autettava myös Espanjaa Portugalin ollessa tästä riippuvainen. Toisaalta voitaisiin kuvitella, että kun EVM antaisi tukirahaa vain vähän Portugalille, mutta suurimman osan Espanjalle, vaikuttaa tämä välillisesti Portugalin tilanteeseen, kun Espanjan tilanne olisi vakaa, vienti ja tuonti Portugaliin pysyisi hyvässä tasapainossa. Mikäli tällainen tilanne olisi mahdollinen, pääsisi EVM vähemmällä rahan kuluttamisella.


Toisena vaihtoehtona on, että Portugali voisi ottaa lainaa EVM:ltä ja keskittyä esimerkiksi kasvavan turismin ylläpitämiseen, pienentyneen teollisuuden korostamiseen ja unelmatapauksessa vaurauden jakautumisen kaikkialle Portugaliin, eikä vain vauraille alueille. Näin esimerkiksi turismia saisi tällä hetkellä köyhille alueille. Näin turismia saisi levitettyä kaikkialle Portugalia, mikä taas työllistää ihmisiä lisää esimerkiksi palvelusektorilla. Valtio kun kärsii muutenkin 15 prosentin työttömyydestä. Myös lainan ottaminen Portugalin tavoitteeseen parantaa kilpailukykyään maailmalla ja etsiä uusia markkinoita EU:n ulkopuolelta on viisasta. Markkinoiden levittäminen maailmanlaajuiseksi ja hyvän kilpailukyvyn omaaminen ovat kaksi tärkeintä tietä valtion menestykseen. Tämä saattaisi vaikuttaa osakseen myös muihin velkakriisistä kärsivien Etelä- Euroopan valtioiden tilanteeseen, jopa erittäin positiivisesti.

blogikirjotus 3 vilma jokela

Etelä-Euroopan euromaissa eletään nyt kovia aikoja. Muun muassa Italia, Kreikka, Portugali ja Espanja ovat pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Maiden isoimpina ongelmina ovat suuri velkaantuminen, työttömyys ja esimerkiksi pimeä talous.
Velkakriisin ratkaisemiseksi on pohdittu monia vaihtoehtoja. Yksi varteenotettavista vaihtoehdoista on Etelä-Euroopan velkakriisimaiden devalvoituminen. Devalvoituminen tarkoittaa tietyn valuutan arvon alenemista suhteessa muihin valuuttoihin.  
Devalvoituminen auttaisi kriisimaita melko nopeasti. Muun muassa vientiyritykset hyötyisivät devalvoitumisesta. Niiden vientihinnat laskisivat, sillä devalvoitumisen myötä rahan arvo heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin. Vientihintojen lasku johtaa maan viennin kasvamiseen, sillä ulkomaisten yritysten mielenkiinto kasvaa suhteessa halventuneisiin tuotteisiin.
Vienti on tärkeä osa toimivaa kansantaloutta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kasvavan viennin myötä yritykset saavat lisää rahaa ulkomailta. Yrityksiltä näitä rahoja siirtyy esimerkiksi palkkoina kuluttajille ja verovaroina valtiolle. Viennin kasvusta hyötyvät siis kaikki. Yksilöt saavat rahaa lisää käyttöönsä, mikä johtaa vielä kulutuksen kasvuun myös kotimaassa. Kun kulutus kasvaa, yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Viennin kasvu ja myös devalvoituminen johtavat siis parempaan työllisyyteen, jonka saavuttaminen olisi Etelä-Euroopan maille erittäin tärkeää. Valtion ja kuntienkin kasvavat verotulot johtavat helpompaan talouden ylläpitämiseen. Verotulojen lisäksi valtio voi saada lisätuloja omien hyödykkeidensä kasvavasta viennistä.
Vaikka devalvoitumisen myötä vienti ei jostain syystä lähtisi vetämään, saisi yrittäjä kuitenkin ulkomaille myydystä hyödykkeestään paremman hinnan suhteessa aiempaan.
Kerta devalvoitumisen myötä vienti todennäköisesti lähtee vetämään paremmin, vaikuttaa se päinvastoin tuontiin. Ulkomaisten tuontihyödykkeiden menekki kotimaassa heikkenee, sillä niiden hinnat nousevat. Devalvaatiosta aiheutuu myös siis inflaatiota, joka taas suojelee ostovoimaa ja kasvattaa kulutusta, sillä se rohkaisee ihmisiä kuluttamaan entistä enemmän, kun uskotaan että hinnat nousevat tulevaisuudessa. Kasvanut kulutus puolestaan tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä johtuu siitä, että kasvaneen kulutuksen myötä yritysten vienti kasvaa, ja näin ollen he tarvitsevat lisää työntekijöitä.    
Devalvaatio olisi siis siksi hyvä ratkaisu velkaantuneille periferian maille, että se parantaa nopeasti maan kilpailukykyä. Sen avulla maan talous saataisiin käännettyä nousuun. Kun devalvaation hyödyt alkavat muutaman vuoden päästä hälvetä, voisi maa olla jo saanut taloutensa jaloilleen. Devalvoitumisesta hyötyminen liittyy pääosin vientiin, joka alkaa devalvoitumisen myötä kasvaa.

Toinen vaihtoehto (devalvoitumisen lisäksi) velkakriisimaiden kuten Italian pelastukseen on EVM. EVM on Euroopan vakausmekanismi, joka perustettiin euroalueen sisäiseksi rahoitusvälineeksi vuonna 2013. EVM on siis eräänlainen rahoituslaitos, joka saa pääomansa kunkin euromaan siihen sijoittamista pääomista sekä niiden suhteellisista takausosuuksista. EVM:n avulla hallinnoidaan talouskriisiä: EVM voi antaa kriisimaalle hätäapua tai tarjota ennaltaehkäisevää rahoitusapua. Tällainen apu kävisi Italialle kuin nenä päähän. Italialla on paljon menoeriä, joihin se tarvitsisi rahallista avustusta. Rahoitus olisi ikään kuin ennalta ehkäisevää, joka auttaisi Italiaa välttämään pahimmat nyt mahdollisesti edessä olevat taloudelliset vaikeudet.
Italia itse on jo pyrkinyt elvyttämään talouttaan verotusta kiristämällä ja maksamalla työntekijöille pieniä palkkoja. Tämä on johtanut siihen, että Italiasta on tullut maan omille kansalaisille kallis maa asua. Koska maan asukkaat kokevat kauppojen tarjoamat hyödykkeet liian kalliiksi, ehtyy asukkaiden kulutus. Tämän myötä kauppa ei käy, eikä raha kierrä, joten yritysten kotimaan myynti hiipuu. Tämän myötä yritykset saattavat irtisanoa vielä lisää työttömiä hankaloittamaan jo nyt Italian suurta työttömyyttä. EVM:n rahan avulla voitaisiin vaikka korottaa hieman palkkoja, mikä voisi johtaa kasvavaan kulutukseen, ja se taas rahaliikenteen elpymiseen.
Italiassa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja Italian talouden rattaat pyörivät edelleen konepajateollisuuden, autoteollisuuden, polttoaineiden, turismin ja vaateteollisuuden avulla. Vastapainona Italian talouden kasvussa on suuri työttömyys. Lisärahoituksen avulla voitaisiin pohtia miten työttömät saataisiin työllistettyä Italian taloutta pyörittävissä yrityksissä. Rahoituksen avulla Italiaan voitaisiin lisäksi luoda ihan uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Rahalla voitaisiin myös panostaa jo toimiviin talouden rattaisiin, ja tehdä niistä entistäkin tuottavampia.
Suurin osa italian työttömistä on nuoria. Jos Italia saisi EVM:ltä rahaa, pystyisi se kehittämään nuorten työllistymisen lisäksi heidän opiskeluaan. Italiassa onkin kaikilla koulutusasteilla resurssipula ja Italian koulutusjärjestelmä on jäänyt jälkeen teollisuusmaiden yleisestä kehityksestä. Paranevalla koulutuksella, Italia saisi käyttöönsä taidokkaita työntekijöitä, jotka voisivat perustaa Italiaan lisää mallikelpoisia yrityksiä, ja näin ollen tuoda maahan lisää verotuloja.
Jo edellä mainittujen rahatarpeiden lisäksi Italia tarvitsisi kipeästi rahaa pimeän talouden, laajamittaisen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden poistamiseksi. Rahoituksella voitaisiin suorittaa suuria rakenteellisia muutoksia, jotka poistaisivat nämä laittomuudet. Näitä rakenteellisia muutoksia voisivat olla esimerkiksi kovempien rangaistusten asettaminen, ja näiden laittomuuksien tehokkaampi valvominen.


lauantai 22. marraskuuta 2014

Blogikirjoitus 3, Tommi Taimisto

Etelä-Euroopan valtiot, kuten Kreikka, Italia, Espanja ja Portugali ovat viettäneet viime vuodet todellisessa talouskurimuksessa. Vaikkakin  maissa on usein menetelmin yritetty korjata talouden rakennongelmia, on niiden vaikutukset jääneet vaisuiksi tai lähes mitättömiksi. Etelä-Euroopan valtioille yksi ratkaisu olisi valuutan devalvoituminen, jonka tarve esimerkisi Kreikassa, Espanjassa ja Ranskassa olisi merkittävä. Valuutan devalvoitumisella tarkoitetaan valuutan arvon heikkenemistä muihin valuuttoihin verrattuna. Kelluvan valuutan, tässä tapauksessa euron arvo suhteessa toisiin valuuttoihin heittelee päivittäin, mutta nyt tuodakseen euromaiden talouksia olisi muutoksen oltava merkittävä ja euron arvon olisi käännyttävä laskuun.

Devalvoitumisen ansiosta valuutan hintakilpailukyky parantuisi, mikä olisi elintärkeää kyseisille euromaille. Tämä näkyisi positiivisena vaikutuksena esimerkiksi vientiteollisuudelle, koska devalvoitumisen myötä vientihinnat alenisivat, mikä kasvattaisi vientimenekkiä. Tämän seurauksena työllisyystilanne parantuisi ja talous alkaisi kasvaa. Positiivista on mielestäni myös se, että mikäli vienti jostain syystä ei kasvaisikaan kertyisi viejälle kaikesta huolimatta enemmän rahaa. Tämä johtuu puolestaan vientimaan valuutan korkeasta arvosta oman maan valuuttaan nähden.

Mielestäni euron devalvoituminen olisi erittäin varteenotettava keino alkaa ratkaisemaan velkamaiden kiperää taloustilannetta. Toki myös olisi tärkeä muistaa, että devalvoitumisen vaikutukset kuluvat ja häviävät hiljalleen muutamien vuosien kuluessa. Pääsyy tähän on nyt se, että samalla euromäärällä jolla ennen sai tietyn määrän dollareita, ei tietenkään saa enään kuin osan entisestä. Täten tuonnista aiheutuvat kulut nousevat, palkat sekä hinnat alkavat nousta joka kuormittaa jälleen kansan taloutta ja rahasäästöjä. Mielestäni kyseisille velkakriisimaille(Kreikka, Espanja, Portugali, Italia) devalvoituminen olisi kuitenkin tärkeää, koska se polkaisisi maiden taloudet kasvuun, joka loisi uskoa tulevaan ja ennen kaikkea täyttäisi valtion typötyhjää kassaa.

Euroopan vakausmekanismi, EVM otettiin käyttöön vuonna 2013 ja sen tehtävänä on turvata euroalueen rahoitusvakaus ja auttaa talouskurimuksesta kärsiviä maita. Espanja, missä Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen finanssikriisin seurauksena maahan kehittynyt asunto- ja luottokupla, mikä puhjetessaan runnoi asuntojen hinnat rajuun syöksylaskuun. Tämän seurauksena maan pankit ajautuivat suuriin vaikeuksiin, kun ihmiset olivat kykenemättömiä maksamaan usein melko löysinkin perustein myönnettyjä lainojaan takaisin pankeille.

EVM myöntää siis velassa rämpiville maille tukipaketteja tai lainoja, joiden tarkoituksena on joko toimia eräänlaisena hätä-apuna tai ennaltaehkäisevänä apuna maan taloustilanteelle. Espanjassa ratkaisuna talousongelmille valtio on pyrkinyt uudistamaan työmarkkinoita, leikkaamalla julkisen sektorin kuluja sekä kiristämään pankkien valvontaa, jotta uusia täysin järjettömin perustein annettuja lainoja ei päästäisi antamaan. Espanjassa tilanne on kuitenkin huomattavasti positiivisempi esimerkiksi vielä epäuskoisemmassa tilanteessa rämpivään Kreikkaan verrattuna. Maassa edellämainittujen uudistusten johdosta on nähty viitteitä jopa hieman paremmasta tulevaisuudesta, sillä viimevuosina talous on kääntynyt hienoiseen nousuun. Espanjassa on myös onnistuttu myös säilyttämään tuotantokustannukset matalina, jonka seurauksena ulkomaiset sijoittajat eivät ole menettäneet luottamusta maata kohtaan.

Ongelmia kuitenkin maassa on ja EVM:n avut pitäisi mielestäni pystyä käyttämään pitkäaikaisesti ja pienin harppauksin maan taloutta kohentaen. Espanja ei kuitenkaan tarvitsisi hätäapupakettia kuten esimerkiksi Kreikka.  Espanjassa vakausmekanismin mahdollistamat avut pitäisi kohdentaa parantamaan maan työllisyystilannetta, sillä maassa työttöminä on n.25%. Mikäli työllisyysastetta saataisi nostettua, kohentaisi se valtiolle tulevaa verovirtaa, josta saadut tulot voitaisiin käyttää esimerkiksi terveydenhuoltoon tai muihin julkisen sektorin palveluihin. Työttömyyttä varjostaa myöskin työllistyneiden ikäjakauma, sillä espanjalaisista nuorista työttömiä on lähes puolet ja koulutuksen suoritettuaan heitä muuttaa jatkuvasti enemmän ulkomaille lohduttoman työtilanteen johdosta.  

Huomionarvoista on myöskin se, että Espanjalle tärkeimmät maat (niin viennin kuin tuonninkin osalta) hyötyvät, mikäli Espanja pystyy kohentamaan talouttaan. Tärkeä muistaa, että esimerkiksi Ranska, Italia ja Portugali ovat Espanjalle todella tärkeitä kauppakumppaneita ja mikäli apurahat osataan kohdistaa oikein onnistuu se parhaimmassa tapauksessa vaikuttamaan positiivisesti kaikkien näiden maiden talousrakenteisiin ja kansantalouksiin. Nyt mielestäni pitäisikin EVM:n apupaketit pystyä kohdistamaan oikeisiin maihin, jossa varat pystyttäisiin kohdistamaan laajempiin kokonaisuuksiin ja hyödyntämään fiksusti maiden toisilta saamaansa hyötyä.


Nyt maiden täytyy yhteistyöllä ja kovalla työllä löytää oikeat ratkaisut kurimuksen taittamiseksi. Kriisiin ei ole helppoa tai yhtä oikeaa ratkaisua, mutta periksiantamattomuudella sekä viisailla ratkaisuilla pystytään varmasti löytämään ongelmiin oikeat, jokaista osapuolta kohentavat ratkaisut. Sitä ei varmasti kukaan pysty sanomaan onko EVM:n tukipaketit ja sieltä tulevat avut ratkaiseva apukeino, sen meille vain aika näyttää. 

Blogiteksti 3, Elina Salmi

 Yhä useampi Etelä-Euroopan valtio on joutunut tänä päivänä velkakriisien uhreiksi. Näitä maita on mm. Kreikka, Espanja ja Portugali ja niille kaikille on yhteistä on valuutta euro.
    Eurohan on valuutta, joka kelluu. Tämä tarkoittaa sitä, että euron arvo suhteessa muihin maailman valuuttoihin vaihtelee päivittäin. Euron kelluessa se voi devalvoitua, eli heiketä tai revalvoitua eli vahvistua, joka päivä. Devaltuvoitua se voi esimerkiksi silloin, kun taloustilanne heikkenee euroalueella nopeammin kuin muualla. Tai jos euroalueen korko on alhainen. Tällöom sijoittajien kiinnostus euron arvoon vähenee ja sen arvo laskee. Devaltumoitumista onkin pohdittu, että voisiko se auttaa Etelä-Euroopan velkakriisimaita.
   
   Devalvoitumisen seurauksena yleensä euroalueen hinakilpailukyky paranee, koska vientihinnat laskevat ja vienti kasvaa. Tällöin velkakriisimaatkin saisivat ulkomaankaupan pyörimään mahdollisesti paremmin ja näin rahaa valtiolle. Vienti tuo paljon kansantalouteen tuloja.

    Helsingin Sanomien, artikkelissa: Etelä-Euroopan kriisimaiden talous tarpoo tervassa, puhutaan todella suurista työttömiin kuuluvista luvuista. Esimerkiksi Espanjassa nuorista työttöminä on yli puolet ja maan koko työttömyys on 25%. Kun vienti paranisi saataisiin lisää työpaikkoja ihmisille ja näin työttömyyskin paranisi. Ja etenkin kun töihin otettaisiin nuoria, jotka varmasti olisivat ahkeria ja saisivat paljon työssään aikaseksi niin tuotteiden tuottokin olisi todella tehokasta.
   Ja vaikka vienti vähenisi, viejä saa myynnistään entistä paremman tuoton, koska vientimaan valuutasta, esimerkiksi dollarista saa euroihin vaihdettuna entistä enemmän rahaa.

    Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn puolestaan puhuu Taloussanomien artikkelissa Euro olikin ansa, että Kreikan ja Espanjan hintojen ja palkkojen tulisi laskea kolmanneksella, jotta ne voisivat olla kilpailukykyisiä, samoin kun Ranskan, joka ei toisaalta vielä ole kriisimaaksi leimautunut tarvitsi liki neljänneksen devalvaation.

  Devalvaation suotuisat vaikutukset häviävät muutamassa vuodessa, mutta siihen mennessä kriisimaidentalous olisi jo luultavasti vankemmassa ja tasaisemmassa asemassa. Olisi myös varmasti keksitty muita leikkauskohteita mistä rahaa voitaisiin säästää tai ratkaisua jolla pysyttäisiin kansainvälisessä talouskilpailussa mukana. Devalvaatio toisi ainakin hetkeksi aikaa ja parannusta miettiä valtion tulevaisuuden parantamismahdollisuuksia ja saisi kansalaiset uskomaan parempaan heidän saadessa töitä.
 Ja kuten Sinnkin artikkelissa sanoo niin Irlanti on yksi hyvä esimerkkivaltio, joka on devalvoitumisen ansiosta parantanut maan rahatilannetta. Joten devalvoitumisesta on myös todistettaessa positiivisia vaikutuksia ja parannuksia.

   Toinen keino, jonka ollaan pohdittu auttavan Etelä-Euroopan kriisimaita on turvautuminen  EVM:mmään eli Euroopan varausmekanismiin, joka on perustettu eurovaltioiden väliseksi rahoitusvälineeksi ja sitä käytetään euroalueen talouskriisin hallinoimiseen. Se voi antaa kriisimaille hätäapua ja tarjota myös ennaltaehkäisevää rahoitusapua. Se voi myös ostaa kriisimaiden lainoja markkinoilta.

   Esimerkiksi, jos Espanja tukeutuisi EVM:mmään niin saataisiin maan velkakriisiä lievitettyä monin tavoin,
   Espanjassa on paljon työttömiä, kuten jo aijemmin tuli ilmi. Kun saataisiin lisää rahaa voitaisiin etenkin nuorille saada lisää työpaikkoja. Pystyttäisiin perustamaan uusia yrityksiä, ja samoin voitaisiin antaa nuorille mahdollisuus näyttää mihin he kykenevät ja kuinka tehokkaita he olisivatkaan myymään ja investoimaan tavaroita ja asioita. Nuorissa on tulevaisuus, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja siksi olisi hyvä panostaa etenkin heidän työllistymiseen ja opiskelumahdollisuuksiin. He ovat usein juuri kouluttautuneita, joten heillä on uusinta tietoa ja taitoa. Lisäksi heidän fyysinenkin kunto on myös yleensä parempi kuin vanhojen työntekijöiden.
  Voitaisiin myös panostaa nuorten opiskelumahdollisuuksiin entistä enemmän, kuten antamalla erilaisia opintotukia. Nuoret kerkeisivät kouluttautua hyvin ja olisivat näin valmiimpia työelämään. Heitä myös varmasti haluttaisiinkin entistä enemmän eri työtehtäviin kun koulutustaustakin olisi korkea ja hyvä. On puhuttu että yleensä onkin niin, että jos nuorena ei pääse töihin niin vaikeuttaa se myös vanhempana töihin pääsemistä. Eli jos nuoret saisivat suh nopesti työtä opiskelujen pääätyttyä ehkäisisi se myös tulevaisuudessa työttömyyttä.
   Myös ihmisten muuttaminen maasta pois vähenisi kun ihmisillä olisi töitä kotimaassaan, eikä niiden tarvitsisi lähtä etsimään niitä ulkomailta.
   Aijjemmin mainitsemassani Helsingin artikkelissa kerrottiin myös Espanjan sisäpolitiikasta, kuinka vauraampi Pohjoinen joutuu elättämään köyhää Etelää. Työllistymistä voitaisiinkin yrittää lisätä ensin etenkin maan Eteläisiin osiin ja keksiä erilaisia yrityksiä, joilla saataisiin tasoitettua maan sisäistä varautta. Kun ihmisillä olisi työtä maan sisäpolitiikkakin rauhoituisi ainakin osaltaan ja Etelä- ja Pohjois-Espanja tulisi paremmin toimeen keskenään. Tällöin myöskään eri maakunnilla ei olisi halua itsenäistyä.
  Espanjan hyvä puoli on se, että ulkomaalaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita siitä. Espanja saa paljon voittoa turismista sekä pienistä tuotantokustannuksista. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Ranska, Italia, Saksa, Portugali ja Britannia. Näistä Portugali ja Italia ovat kriisimaita, joten kun yhden kriisimaan tilanne helpottuisi niin se heijastuisi mahdollisesti myös positiivisesti myös muihin kriisimaihin. Etenkin Portugali on hyvin riippumainen naapurimaa Espanjassa eli kun Espanjan tilanne paranisi niin varmasti Portugalissakin velkakriisi ainakin lievenisi.
   Kun työllisyys lisääntyisi saisi Espanja lisää veroja, niin voisi se parantaa julkisen sektorin menoja. Tämä miellyttäisi varmasti koko Espanjaa, kun olisi varaa panostaa julkisen sektorin eri palveluihin, ja heijastuisi varmasti positiivisesti myös Espanjan sisäpolitiikkaan.
 
Etelä-Euroopan kriisimaiden tilanteen ratkaisuksi ei ole olemassa yhtä ja selkeää keinoa jolla niiden tilanne saataisiin kuntoon, vaan on keksittävä monia eri vaihtoehtoja ja löydettävä sieltä parhaiten vaikuttavat tavat. Kriisimaiden parantaminen on myös pitkä ja vuosia vievä prosessi, jonka aikana euron arvo maailmalla kerkeää kellua niin suuntaan kuin toiseenkin, joten tilanteen korjaaminen ei ole helppoa. Positiivista on kuitenki se, että moni Euroopan valtio on valmis auttamaan kriisimaita ja keksimään keinoja joilla tilanne saadaan korjatuksi. Yhteistyö kantaa varmasti ajan kuluessa voimaa ja hyviä tulevaisuuden näkymiä.

   

Blogiteksti 3, Susanna Helminen

Etelä-Euroopan neljän kriisimaan talous on yhä huonossa jamassa, vaikka valoakin on näkyvissä.  Maat ovat joutuneet eurokriisiin suurien lainojen takia, joita he ovat ottaneet sekä keskuspankilta että muilta mailta. Heidän velvollisuutensa olisi maksaa velat takaisin, mutta tilanne vain pahenee koko ajan, sillä maat ovat joutuneet niin suureen oravanpyörään velkojen takia.
Maiden eurokriiseihin on olemassa ratkaisuja, joista luultavasti paras olisi devalvoituminen. Devalvaatio tarkoittaa valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Kun maan valuutan arvo heikkenee, maan vientituotteet suhteellisesti halpenevat, kun taas maahan tuotujen tuotteiden hinnat puolestaan nousevat. Vientiteollisuus siis hyötyy devalvaatiosta.
Esimerkiksi Kreikan tärkein kauppakumppani on EU:n ulkopuolella oleva Turkki. Talouslehti Fortunen mukaan Kreikka tarvitsisi halvempaa valuuttaa kasvattaakseen turkkilaisten sijoittajien kiinnostusta. Näin ollen Kreikka saisi ulkomaille viennistä rahaa, joka auttaisi Kreikkaa velkakriisissä. Tämä pätee myös muissa kriisimaissa. Jos siis kriisimaat devalvoituisivat, rahan arvon heikkenemisen ansiosta yritykset saisivat enemmän kotimaan valuuttaa vientituotteistaan ja vientiyritys voisi alentaa tuotteidensa hintoja ulkomailla, joten ainakin lyhyellä aikavälillä mitattuna kilpailukyky parantuisi. Halpa maa olisi houkutteleva myös turisteille.
Kun kriisimaat devalvoituvat, ne saavat enemmän aikaan valtion talouden korjaamiseksi pienemmällä määrällä rahaa, jolloin niiden ei tarvitse lainata niin paljoa ulkopuolisilta mailta. On myös ehdotettu, että osa kriisimaiden veloista annettaisiin anteeksi, mikä auttaisi tilannetta suuresti ja nopeuttaisi kriisimaiden tilanteen korjaamista devalvoitumisen ohella. Olisi myös mahdollista luoda muita toimia, joilla kriisimaa saa tilapäisesti erota eurosta, laittaa taloutensa kuntoon oman valuutan turvin ja sitten liittyä uudelleen euroon itselleen sopivalla kurssilla, mutta se ajaisi maan syvään kriisiin sekä yhteiskunnalliseen kaaokseen.  Devalvoituminen sen sijaan olisi kaikkein kätevin keino parantaa maiden ongelmia. Devalvoitumisen hyödyt riippuvat siitä, kyettäisiinkö inflaatiopaineet pitämään kurissa.


Vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous luisui akuuttiin kriisiin. Budjetti oli reilusti alijäämäinen ja maa on ottanut runsaasti ulkomaista velkaa. Vaikka Kreikkaan on lähetetty apurahaa ja tukipaketteja, silti talous on edelleen yli kahdeksan prosenttia alijäämäinen, eivätkä tukipaketteihin kirjatut vaatimukset ole täyttyneet. Ilmeisin syy on valtava valtionvelka, jota ei noin vain kurota umpeen. Valtionvelka oli tänäkin vuonna vielä yli 170 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velkakriisi on karkottanut ulkomaiset sijoittajat. Kreikkaan ei haluta satsata heidän velkaongelmiensa vuoksi, joten Kreikan kilpailukyky ei pääse kehittymään.  Ongelmana on myös se, että Kreikan tärkein kauppakumppani on EU:n ulkopuolella oleva Turkki. Kreikka tarvitsisi halvempaa valuuttaa kasvattaakseen turkkilaisten sijoittajien kiinnostusta.
EVM voisi auttaa Kreikkaa antamalla sinne lisää hätäapua ja tukipaketteja. Luotto Kreikkaan voi olla kuitenkin huono, sillä he eivät ole pystyneet aikaisempien tukipakettien avullakaan leikkaamaan julkisen sektorin menoja. Syynä on niin suuri velka. Jos EVM antaisi Kreikalle lisää tukipaketteja, Kreikka saisi maksettua velkojaan ja raha-avun turvin parantaa vientiään. Tällöin valtio parantaisi kilpailukykyään ja saisi varoja ulkomailta, jolloin kansantalous nousisi. Tukipaketin lisäksi Kreikan täytyisi korottaa veroja, jäädyttää virkamiesten palkkoja ja nostaa eläkeikää, jotta kansantalouden nousu lähtisi käyntiin.
Turismia – kuten muutakin taloutta haittaa kuitenkin korkea työttömyys. Yli 26 prosenttia kreikkalaisista on työttöminä, nuorista jopa 58 prosenttia. Varsinkin nuoret hakeutuvat koulutuksen päätyttyä muihin maihin töihin, eikä Kreikkaan jää työntekijöitä ja veronmaksajia. Valtion tilanne helpottuu, kun EVM antaa
rahaa valtiolle milloin työpaikat eivät vähene vaan ennemminkin lisääntyy. Näin ollen Kreikan talous lähtee nousuun ja työpaikat lisääntyvät edelleen. Nuorten ei tarvitse lähteä muihin maihin etsimään töitä, vaan he jäävät Kreikkaan ja maa saa enemmän verotuloja.

Kreikan palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta on 81 prosenttia, sillä Kreikassa on huomattavan paljon pienyrityksiä. Apua EVM:n apurahoista saataisiin myös Kreikan moniin pieniin yrityksiin sekä perinteisesti rahaa tuoneen maatalouden parantamiseksi, jonka osuus maan BKT:stä on myös laskussa. Niihin panostamalla viennin lisäksi myös kotimaahan ostettavat hyödykkeet toisivat rahaa valtiolle ja myös kansalaiset hankkisivat mieluiten kotimaisia hyödykkeitä. Se puolestaan taas nostattaisi yleistä tyytyväisyyttä Kreikassa.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Blogiteksti 3, Tiina Purho

1.
Etelä-Euroopan maista muun muassa Kreikka, Portugali, Espanja, Irlanti ja Italia ovat olleet suurissa vaikeuksissa suurten velkojensa vuoksi. Velkakriisin ratkaisemiseksi on esitetty useita erilaisia vaihtehtoja, mutta tähän mennessä mikään ei ole toiminut toivotulla tavalla. Taloussanomien artikkelissa saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn ehdottaa kriisin ratkaisemiseksi esimerkiksi velkojen osittaista anteeksiantamista sekä valuuttaliitoksen muuttamista joustavammaksi, jonka myötä kriisimaa saisi tilapäisesti erota eurosta sen ajaksi, että maan taloustilanne korjaantuisi.


Toimivin keino velkakriisin ratkaisemiseksi voisi kuitenkin olla kriisimaan sisäinen devalvoituminen, joka johtaisi väliaikaiseen kilpailukyvyn paranemiseen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että maan vientihinnat laskisivat, mikä saisi viennin kasvamaan. Yksi tärkeistä vaikuttajista kansantalouteen on juurikin vienti, joten sen kiihtyessä kansalaisten tulot sekä työllisyys paranisi. Kun euro devalvoituu, sen arvo suhteessa muihin valuuttoihin heikkenee, joten vaikka vienti ei lähtisikään suureen nousuun, viejä saa silti myynnistään paremman tuoton, sillä vientimaan valuutasta saa euroihin muutettaessa entistä enemmän. Devalvaation seurauksena työtilanne siis paranee hetkellisesti, jolloin maalla on mahdollisuus saada taloustilanteensa paremmin kuriin. 

Hyvänä esimerkkinä devalvoitumisen onnistumisesta voidaan pitää Irlantia, joka huonossa taloustilanteessaan laski julkisen sektorin palkkoja, kärsi lamasta sekä kiinteistöjen hintaromahduksesta ja devalvoitui jopa viidellätoista prosentilla. Devalvoitumista ei kuitenkaan voida ottaa pysyväksi parannuskeinoksi, sillä sen hyvät vaikutukset katoavat muutamassa vuodessa. Pitkällä aikavälillä devalvoituminen nostaa tuontihintoja, jonka seurauksena hyödykkeiden hinnat, sekä palkat nousevat. Tämän jälkeen maan kilpailukyky heikkenee ja vienti vähenee jälleen. Nopeasti ja oikein tehtynä devalvoitumisen seuraukset ovat kuitenkin positiivisia. Maan talouskasvu saadaan taas nousuun ja euron arvo vakiintuu. Irlannin viidentoista prosentin devalvoituminen saatiin laskuun ja nyt luku pyörii enää muutamassa prosentissa.

2.
Etelä-Euroopassa on useita valtioita, kuten Espanja, Portugali ja Kreikka, jotka kieriskelevät tällä hetkellä velkakriiseissä. Myös Italian talouskasvu näyttää heikolta kun sen uskotaan parantuvan vain pääministeri Matteo Renzin pienillä, omaan suosioon vaikuttavilla uudistuksilla. Suuri apu Italialle olisi EVM:n myöntämä tuki, jolla taloutta ei saataisi pelkästään kasvuun, vaan myös pidemmällä tähtäimellä vakautettua. Tähän mennessä Italia on vähentänyt pienituloisten veroja, mutta päinvastoin muiden osalta niitä on kiristetty. Verojen kiristäminen suhteellisen pieniin palkkoihin kompensoituna on huono yhdistelmä, sillä se saa yksilöt säästämään hyödykkeiden ja palvelujen ostossa, jolloin valtio ei saa tarvitsemiaan varoja. 

EVM:n myöntämän raha-avun turvin Italia voisi myöskin parantaa vientiään, mikä on 60% osuus sen bruttokansantuotteesta. Tällöin valtio parantaisi kilpailukykyään ja saisi varoja ulkomailta, jolloin kansantalous nousisi.
Apua EVM:n rahoista saataisiin myöskin Italian moniin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka keskittyvät konepajateollisuuden tuotteisiin, ajoneuvoteollisuuteen, polttoaineisiin, vaateteollisuuteen ja turismiin. Niihin panostamalla viennin lisäksi myös kotimaahan ostettavat tuotteet toisivat rahaa valtiolle ja myös kansalaiset hankkisivat mieluiten kotimaisia hyödykkeitä, mikä nostattaisi yleistä tyytyväisyyttä.
Italian talouskasvun tiellä on kuitenkin korkea nuorisotyöttömyys, jota voitaisiin parantaa EVM:n tuella. Työpaikkojen lisääminen hillitsisi maastamuuttoa ja toisi lisää tuloja valtiolle. Silloin myös veroja voitaisiin kiristää ja julkisen sektorin ei tarvitsisi leikata menoistaan aivan yhtä paljoa. Työllisyydellä olisi taas merkitys asukkaiden toimintaan, koska heillä olisi mahdollisuus hankkia enemmän hyödykkeitä ja näin ollen tuoda varoja valtiolle.
Apurahalla voitaisiin panostaa osaltaan rakenteellisiin muutoksiin, joilla esimerkiksi saisi pimeän talouden, järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption kuriin. Näistä viimeisen kitkeminen olisikin tärkeää Italian kohdalla siksi, että sen talous on ollut alamäessä jo kauan, eikä asiaa auta pääministeri Renzin oman edun tavoittelu. Pimeän talouden ja rikollisuuden tasaaminen taas auttaisi valtiota saamaan kaikki ne varat, jotka sille kuuluvat.

Blogikirjoitus 3, Jaakko Koskinen

Etelä-Euroopan velkakriisimaiden devalvoituminen olisi hyvä ratkaisu siinä mielessä, että maat velkaantuisivat vähemmän. Tämä johtuu siitä, että devalvoitumisen ansiosta rahan arvo laskee, jolloin maiden ei tarvitse maksaa niin sanottua täyttä hintaa veloista, vaan pääsevät hieman halvemmalla. Professori Hans-Werner Sinnin ehdotus velkojen anteeksiannosta on radikaali ratkaisu ja varmasti närkästyttäisi muita Euroopan maita. Devalvoituminen olisi parempi ratkaisu, koska muut maat saisivat rahojaan takaisin, vaikka eivät kaikkia ja velkakriisimaat eivät joutuisi velkakierteeseen.

Devalvoituminen siis närkästyttäisi Euroopan maita vähemmän kuin velkojen anteeksianto. Tämä myös tietää sitä, etteivät maiden välit kiristy raha-asioiden takia ja EU:n asema parantuisi. Jos velat annettaisiin anteeksi, niin maiden kansalaiset suuttuisivat. Esimerkiksi suomalaiset voisivat suuttua siitä, että Kreikan velat annettaisiin anteeksi, kun sinne on noin miljardi euroa lainattu.

Euroopan vakausmekanismin avulla pystytään auttamaan velkakriisimaita, esimerkiksi Portugalia. Portugali on hyvin riippuvainen Espanjasta, joka näkyy maiden taloustilanteissa. Portugalin naapurin Espanjan talous on heikossa asemassa, jolloin myös Portugalin on. Jos Portugalin talous haluttaisiin palauttaa ennalleen, pitäisi silloin auttaa Espanjaakin. Portugalissa työttömyys on 15%, EVM:n avulla pystyttäisiin saamaan lisää työpaikkoja Portugaliin talouskasvun ansiosta. Työpaikkojen lisääminen pitää kansalaiset tyytyväisenä, eivätkä he muuta pois. Turismi on myös tärkeä osa Portugalin taloutta. Jos maa köyhtyisi liikaa, syntyisi paljon köyhiä alueita ja köyhissä alueissa olisi paljon konflikteja. Näille alueille ei moni haluaisi matkustaa ja tällöin maan turismi kärsisi. Portugalin heikon talouden tilan takia tuotantoa on siirretty halvan tuotannon maihin, joka närkästyttää kansaa. EVM:n avulla Portugali pystyisi pitää tuotantoa kotimaassa.

tiistai 18. marraskuuta 2014

Blogikirjoitus 3 Eemeli Talja

1.       Etelä- Euroopan kriisimaiden devalvoituminen olisi hyvä, koska ilman devalvoitumista voi maat ajautua konkurssiin. Taloudellisesti heikossa asemassa olevat maat voivat ajautua konkurssiin, koska niille maille lainataan rahaa samalla ehdolla kuin taloudellisesti vakaassa tilanteessa oleville maille. Se taas johtaa siihen, että kriisimaat joutuvat lainaamaan kokoajan enemmän rahaa, koska rahat eivät riitä maan talouden hoitoon kun pitäisi päälle vielä maksaa lainaa takaisinpäin. Eli jos kriisimaat devalvoituvat saavat maat enemmän aikaan maan talouden korjaamiseksi pienemmällä määrällä rahaa milloin ei tarvitse lainata niin paljoa ulkopuolisilta mailta jolloin maa ei ajaudu velkakierteeseen. On myös ehdotettu, että osa kriisimaiden veloista annettaisiin anteeksi, mikä auttaisi tilannetta suuresti ja nopeuttaisi kriisimaiden tilanteen korjaamista devalvoitumisen ohella, kun ei olisi niin paljon takaisin maksettavaa lainan antajalle ja voitaisiin keskittyä oman maan talouteen. Kriisimaat saavat luottoja vain keskuspankeilta, mutta maksavat niillä ja maan taloudesta tulevilla rahoilla muille euromaille velkojaan pois milloin tilanne ei helpota vaan pahenee, mutta jos kriisimaa devalvoituu eivät niiltä mene maan talouden tuottamaa rahaa velkojen maksuun ja lopulta ei tarvitse edes ottaa luottoja keskuspankeilta ja niin maat saavat taloutensa nousuun.
                                                                                                                                                                                        


2.       EVM pystyy auttamaan Espanjan taloutta antamalla Espanjalle kriisimaaksi muuttumista ennaltaehkäisevää rahaa, koska Espanja tarvitsee sitä. Finanssikriisi aiheutti Espanjaan asunto- ja luottokuplan, jonka takia julkinen talous rapautui vuonna 2012. EVM pystyy auttamaan antamalla Espanjalle rahaa erityisesti Espanjalaisille pankeille jotka olivat pahasti velkaantuneita. Sillä aikaa kun EVM antaa Espanjalle tukea Espanja ryhtyy vähentämään julkisen sektorin kuluja, lisäämään pankkien valvontaa ja uudistamaan työmarkkinoita. Edellä mainitut teot auttavat Espanjan taloutta lähtemään nousuun jolloin riski muuttua kriisimaaksi pienenee. Espanja on kuitenkin saanut turismin kasvamaan ja tuotantokustannukset pysymään pieninä, mikä pitää ulkopuoliset sijoittajat kiinnostuneina Espanjasta ja se auttaa Espanjaa korjaamaan talouttaan jos ulkopuoliset sijoittavat rahaa Espanjaan. EVM auttaa Espanjaa heti, kun se tarvitsee apua jolloin tilanne ei pääse pahenemaan liikaa, mikä lisäisi työttömyyttä. Espanjassa on tällä hetkellä noin 25% työttömiä ja yli puolet nuorista ovat työttömiä jolloin he hakeutuvat muihin maihin töihin koulutuksen jälkeen eikä Espanjaan jää työntekijöitä ja sitä kautta veronmaksajia. Valtion tilanne helpottuu, kun EVM antaa hätäapu rahaa valtiolle milloin työpaikat eivät vähene vaan ennemminkin lisääntyy ja niin lähtee Espanjan talous nousuun ja työpaikat lisääntyvät edelleen. Silloin nuoret eivät lähde muihin maihin etsimään töitä vaan jäävät Espanjaan ja maa saa enemmän verotuloja.

torstai 13. marraskuuta 2014

Blogikirjoitus 3 | Yleiset ohjeet

 OHJEET

  • lue annettu aineisto ja vastaa tehtäviin yhtenäisellä blogitekstillä
  • blogitekstin pituus tulee olla noin 1 sivun verran tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettua tekstiä
  • kirjoita teksti ensin Wordilla, ja kopioi se lopuksi blogitekstiksi
  • blogiteksti lisätään kirjautumalla blogiin http://iitinlukioyh2-2.blogspot.com omalla sähköpostilla ja salasanalla
  • muista lopuksi käydä kommentoimassa jonkun toisen blogikirjoitusta

MATERIAALI

Etelä-Euroopan velkakriisi

Euroopan vakausmekanismi 

TEHTÄVÄNANTO

1. Perustele huolellisesti, miksi Etelä-Euroopan velkakriisimaiden devalvoituminen olisi toimiva ratkaisu velkakriisin ratkaisemiseksi?
Huom. tässä ei riitä pelkkä materiaaliartikkelin referointi, vaan pitää täsmällisesti osoittaa miksi ja miten devalvoituminen olisi toimiva ratkaisu!

2. Valitse materiaalin Helsingin Sanomien artikkelista yksi Etelä-Euroopan velkakriisimaa ja pohdi, miten EVM pystyy auttamaan kyseisen maan talouden jälleen tolpilleen?
Huom. tässäkään ei riitä, että sanoo pelkän yhden keinon vaan pitää tarkasti perustella miten esittelemänne EVM:n tavat auttaa kriisimaita todella toimisivat valitsemanne maan kohdalla!


KUINKA BLOGIKIRJOITUSTA KOMMENTOIDAAN?
Kommenttitekstin lähtökohtana on olla rakentava

  • niin positiiviset kuin negatiiviset huomiot on kirjoitettava rakentavaan sävyyn
  • kumpiakaan ei saa jättää liian ”sisällöttömiksi” vaan molempien osalta on kirjoitettava myös perustelut 

Kiinnitä huomiota asiasisältöön: onko kirjoituksessa osattu ottaa tarpeeksi monipuolisesti huomioon se, mitä tehtävänannon osiot edellyttävät
  • jos löydät puutteita, esittele tarvittavat korjausehdotukset
  • jos jokin asia on mielestäsi ilmaistu hyvin, korosta sitä ja perustele miksi pidit ko. kohdasta/huomiosta



sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Blogikirjoitus 2, Niina Lahtinen

Eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen, niin että valtion ei tarvitse maksaa eläkettä niin monelle vanhukselle ja se helpottaa myös työssä käyvien rahankäyttöä, kun heidän ei tarvitse rahoittaa vanhusten palveluja ja hoitoa, vaan suurin osa voi huolehtia itse itsestään. Lisäksi työssäkäyvä maksaa veroa enemmän kuin eläkeläinen, se tuo lisää tuloja valtiolle. Valtiolla on jo suuri kestävyysvaje, se ei pysty enää kattamaan kaikkia vanhuksille myönnettäviä palveluja, tämä auttaa kyllä vain hetken.

Valtion velka nousee huimaa vauhtia, noin 9 miljardia euroa vuodessa, vuonna 2008 velka oli63 miljardia euroa, mutta tänä päivänä tuplaantunut. Velkaantumista voitaisiin hillitä budjettileikkauksilla tai nostaa palveluiden hintaa, jota pitää itse maksaa tai nostaa veroa. Budjettileikkaukset vähentävät palveluita ja vähentävät työpaikkoja, mikä vaikeuttaa velan pienentämistä. Kun työpaikkoja vähennetään, vähemmän on ihmisiä maksamassa veroja, lisäksi enemmän tukea pitää maksaa, mikä ei helpota yhtään. Veron nostaminen nopeuttaisi velkaantumisen pienenemistä, mutta silloin työväelle jää vähemmän rahaa ruokaan ja vaatteisiin, syntyisi kapinoita tälle päätökselle, joka loppujen lopuksi poistettaisiin

tiistai 4. marraskuuta 2014

Blogikirjoitus 2, Janne Taavitsainen

Eläkeikäuudistuksen vaikutus kestävyysvajeeseen, eli valtion velkaantumiseen on mitä luultavemmin positiivinen sillä iäkkäämmät ihmiset työskentelevät kauemmin, eli maksavat valtiolle veroja sen sijaan että valtio tukisi rahallisesti heitä eläketuilla. Näin suomen velkaantuminen luonnolisesti hidastuu, ja vanhoja velkoja pystytään maksamaan pois alta. Suurten ikäluokkien tullessa nyt vanhempaan ikään heitä on tuntuvasti enemmän, kuin työkykyisiä henkilöitä. Lisäksi vuonna -55 syntyneet ja sitä nuoremmat ovat todennäköisesti suurimmalta osalta vielä työkykyisiä joten valtiolle viisasta olisi pitää heidät työelämässä. Suomen julkisen talouden ollessa niin sanotusti huonolla pohjalla, jää siis ratkaisuksi nostaa eläkeikää niin, että verorahoja kertyy enemmän. Vaikka suomen velka ei sinänsä ole määrällisesti suuri, sen kasvuvauhti on huolestuttava ja tilannetta luonnollisesti pyritään korjaamaan esimerkiksi leikkauksilla, ja talouskasvulla. Näille toimenpiteille löytyy tietysti myös varjopuolensa. Kuten esimerkiksi kansalaiset jotka eivät ole olettaneet työskentelevänsä niin paljon kuin uudemman tiedon mukaan, eivät luultavasti ole järin tyytyväisiä kuullessaan tästä. Myöskin Suomen jaottelua pienempiin alueisiin on harkittu säästömielessä, joka tosin olisi osittain toimiva ratkaisu, mutta silti ajatuksen huonoja puoliakin on riittämiin. Esimerkiksi sairaaloiden lakkauttaminen pienissä kunnissa lisäisi terveydenhoitoon käytettävää aikaa ja vaivaa merkittävästi. Myös kunnasta häviävät työpaikat olisi merkittävä miinus monellakin tapaa.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Blogikirjoitus 2 Erika Manninen

Kestävyysvaje tarkoittaa, että valtiolla on menoja enemmän kuin tuloja pitkällä aikavälillä. Eläkeuudistuksella pyritään vaikuttamaan positiivisesti julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Syyskuussa valmiiksi saatu eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen muun muassa niin, että kun eläkkeelle siirrytään myöhemmin, työikäisten määrä tällöin lisääntyy. Näin vanhusten palveluihin ei tarvita niin paljoa rahaa ja työikäisiltä saadaan valtiolle enemmän tuloja, koska he maksavat veroja. Myöhemmin eläkkeelle siirtymistä perustellaan muun muassa sillä, että elinajanodote nousee koko ajan ja näin ihmiset olisivat vielä yli 60-vuotiainakin kykeneviä työskentelemään. Näin pyritään siihen, että työikäisten määrä pysyisi suunnilleen samana nykyhetkeen verrattuna, kun suurimpia ikäluokkia pidettäisi pidempään töissä.

      Suomen talous ei ole vakaalla pohjalla ja velkoja kertyy koko ajan lisää. Suomen talouden parantamiseen on keinoja, mutta kaikissa on sekä hyvät, että huonot puolensa.

       Yksi keino Suomen kestävyysvajeen korjaamiseen on sote-uudistus, mistä on puhuttu jo pidemmän aikaa. Siinä muun muassa terveyskeskuksista tehdään suurempia ja pienempiä suljettaisiin eli suuremmalta alueelta ihmiset kävisivät yhdessä suuressa terveyskeskuksessa. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia melko harvaan asutuilla alueilla, joissa välimatkat ovat muutenkin pitkät. Terveyskeskukseen olisi todella pitkä matka mikä aiheuttaisi ongelmia.
       Myös kuntien menojen karsiminen on yksi keino. Kuntien menoja pitäisi karsia ainakin miljardilla eurolla. Sen vaikutus muun muassa koulujen, kirjastojen yms. toimintaan on tietenkin huono asia. Myös terveyspalveluiden karsiminen on huono juttu.

      Yksi keino on myös juuri eläkeiän nosto, vuoteen 2025 mennessä, eläkeikä pyritään nostamaan 62,4 ikävuoteen. Tämä keino supistaa kestävyysvajetta yhdellä prosentilla, kun eläkemenot pienenevät ja työssäkäyviä ihmisiä on enemmän. Eläkeiän nostamisen myötä ihmiset eivät pääse eläkkeelle niin aikaisin, mutta jos uudistusta ei tapahtuisi eläkkeitä jouduttaisiin esimerkiksi pienentämään.

    Talouden kulkua ei voi arvioida etukäteen, kaiken näkee sitten kun se tapahtuu. Suomen talous on kuitenkin melko huonossa jamassa ja jotain on pakko tehdä sen parantamiseksi.

torstai 30. lokakuuta 2014

Blogikirjoitus 2, Arttu Lehtonen

Eläkeuudistus vaikuttaa kestävyysvajeeseen niin, että kun ihmiset ovat pidempään työelämässä niin ei tarvitse maksaa niin kauan eläkettä ihmisille. Uuden eläkeuudistuksen on tarkoitus pitää ihmiset kauemmin veronmaksajina, koska suomen väestö vanhenee ja jos ihmiset pääsisivät eläkkeelle aikaisemmin niin eläkkeenmaksajat myös vähenevät. Tavoite on myös että näin ei tarvitsisi kasvattaa julkisia menoja. Joten kaiken kaikkiaan eläkeuudistus että uusi eläkeuudistus että eläkeikä nousee kuuteenkymmeneenviiteen vuoteen on hyväksi kestävyysvajeelle. Kestävyysvajetta voi parantaa siis esimerkiksi nostamalla eläkeikää. Voidaan myös alkaa leikkaamaan kunnilta tehtäviä,( kuten lukio, terveyskeskus) mutta se taas on huono asia, koska tällöin voidaan joutua matkustamaan pitkiä matkoja, jotta saataisiin palveluja. Sote eli sosiaali ja terveysuudistus voisi myös tehdä hyvää kestävyysvajeelle, mutta alueille saattaisi tulla sisäisiä kiistoja mihin esimerkiksi terveyskeskukset sijoitetaan. Poliittinen päätöksentekokyky on nykyään tärkeää ,mutta päätöksiä on vaikea tehdä, joten Suomen heikko kyky tehdä päätöksiä on huono asia Suomen kestävyysvajeelle.

Blogikirjoitus 2 Vilma ja Elina

Suomi koittaa keksiä erilaisia keinoja, joilla voitaisiin korjata kestävyysvajetta. Kuitenkin näilläkin keinoilla on myös huonoja puolia.

Kestävyysvaje siis kertoo kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman velkaantumisen karkaamista käsistä.

Vastikään tehdyn uuden eläkeuudistuksen mukaan vuonna 1955 syntyneet ja sitä nuoremmat pääsevät eläkkeelle vasta kolme kuukautta myöhemmin jokaista syntymäikävuotta kohti. Ilman järjestelmän muutoksia joko eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan tai eläke-etuuksia leikkaamaan. Esimerkiksi, 1955 vuonna syntynyt henkilö jää eläkkeelle kolme kuukautta nykyistä myöhemmin. Seuraavaksi 1956 vuonna syntynyt henkilö jää taas edellisvuodesta syntyneestä kolme kuukautta myöhemmin eläkkeelle. Tämä jatkuisi niin kauan kunnes vanhuuseläkeiän alaraja olisi 65 vuotta. Ensimmäinen tällainen ikäluokka, joka jää eläkkeelle vasta 65 vuotiaana on 1962 syntyneet henkilöt. Uudistus perustuu tämän hetkikseen ennustukseen elinajanodotteen pitenemisestä. Tarkoituksena on pitää eläkeajan ja työssäoloajan suhde samana kuin se on vuonna 2025. Uudistus tulee voimaan vuonna 2017.

Uudistuksen mukaan myös eläkettä karttuu jatkossa 1,5 prosenttia tuloista vuodessa ja se alkaa karttua jo 17 ikävuodesta lähtien. Eläkettä kasaantuu myös koko palkan osuudelta.

Tulevaisuudessa vanhemman sukupolven määrä tulee olemaan suurempi kuin nykyään, mikä vaikuttaa eläkeiän nostoon. Tulevaisuudessa nuorempien sukupolven määrä tulee sen sijaan olemaan pienempi verrattuna nykyiseen työntekijöiden suhteeseen. Tämän seurauksena työntekijöitä olisi nykyistä vähemmän. Eläkeiän nostolla pyritään pitämään työntekijöiden määrä nykyisenä, jolloin valtion tulot ovat suuremmat kuin menot. Jos eläkeläisiä olisi tulevaisuudessa enemmän kuin nykyään, niin valtion menot heitä kohtaan kasvaisivat. Kun työntekijöitä olisi vähemmän, eivät he pystyisi kattamaan valtiolle välttämättömiä tuloja. Eli valtion tulot olisivat pienemmät kuin menot. 

Toisaalta eläkeiännosto saattaa vähentää nuorempien työpaikkojen saantia. Monilla työpaikoilla olisi tällöin varmasti jo aika täyttä työpaikkojen suhteen, joten olisiko uusille nuorille työläisille tilaa? Lisäksi kokeneita ja vanhempia työntekijöitä arvostetaan nuoria ja kokemattomia enemmän, joten tämäkin saattaisi vaikeuttaa nuorten pääsyä työhön. Työnlaatu saattaa myös huonontua kun ihmiset vanhenevat eivätkä ole enää yhtä tarkkoja ja päteviä työssään kuin ennen. Ei voida olla varmoja vähentäisikö tämä työttömyyttä ja sitä että valtion tulot olisivat suuremmat kuin menot. Tällöin valtio joutuisi ehkä siirtämään eläkkeen maksut nuorten työttömien erilaisiin tukiin. 

Positiiviselta kannalta taas eläkeläisten määrä pysyisi nykyisenä ja erilaisia palvelukeskuksia ja terveyspalveluita ei tarvittaisi niin paljon lisää vanhuksille. Sillä ihmiset pysyisivät ehkä paremmassa kunnossa kun ovat töissä ja sama rytmi pyörittämässä arkea. Myös nuorilla olisi enemmän aikaa kouluttautua hyvin kun heillä ei olisi kiire töihin täydentämään eläkkeelle siirtyvien paikkoja. He pystyisivät hankkimaan itselleen parhaan mahdollisen koulutuksen haluttuun ammattiinsa. Eläkeiän nostettaessa, ei jouduta leikkaamaan eläkemaksuja, eikä myöskään eläke-etuuksia. Myös työeläke kasvaa, kun töissä oltaisiin pidempään.

Se, miten eläkeiän nosto lopullisesti vaikuttaa, selviää vasta vuosikymmenen päästä, kun asia nähdään käytännössä. Nyt voidaan vain ennustaa mitä voisi tulla tapahtumaan ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla.

Kun tiedetään, että tulevat ikäryhmät Suomessa ovat huomattavasti isompia kuin aiemmin, eikä eläkeiännostolla voida välttämättä korjata kaikkia sen aiheuttamia seurauksia niin esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluita on pyritty jo nyt lisäämään ja parantamaan niiden laatua. On pyritty tekemään Sote-uudistus, joka myös auttaisi kestävyysvajeessa.

Sote-uudistuksen mukaan jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta lukuisten kuntien ja sairaanhoitopiirien sijasta. Tämän huonona puolena voidaan kuitenkin pitää sitä että riittäkö viisi aluetta päättämään kaikista terveydenhuollon tärkeistä asioista? Myös varmasti terveyskeskusten ja sairaaloiden vaikutusvalta pienenisi ja kaikessa tarvittaisiin aina sote-alueelta lupa tehdä eri asioita.

Myös on pohdittu kuntien tehtävien määrän vähentämistä. Silloin kunnillakaan ei olisi niin paljon vaikutusvaltaa erilaisten palveluiden pitämiseen ja säilyttämiseen, joita myös eläkeläiset tarvitsivat. Myös työttömyys lisääntyisi niin tässä kuin sote-uudistuksessa, koska työtehtävät siirtyisivät vain merkityksellisille henkilöille, eikä alaisia olisi enää kun heille ei jäisi töitä tehtäväksi. Samoin erilaiset kuntaliitokset tulisivat entistä ajankohtaisemmaksi kuin pienten kuntien tehtäviä vähennetään ja ne siirretään isojen kuntien hallintapiiriin. Pienet kyläkoulut ja lukiot saatettaisiin lopettaa ja rahaa menisi suurten koulujen rakentamiseen ja kaukaa tulleiden oppilaiden kyyditsemiseen. Nuorten opiskeluinto saattaisi pitkien koulumatkojen ja kasvavien kustannusten takia laskea, jolloin he eivät kouluttautuisi niin hyvin eivätkä pääsisi töihin. Tämäkin vaikuttaisi siihen että työntekijöitä olisi vähemmän ja eläkeläiset kuormittaisivat valtion menoja.

Lisäksi valtion velat ovat huoli kestävyysvajeessa. Valtion velkojen myötä mm. verotuksia voitaisiin nostaa, kulutukset pienenevät, kun kauppa ei käy välttämättä niin hyvin. Lisäksi raaka-aineita ulkomailta ei saataisi yhtä helposti kuin ennen, koska yrityksillä ei ole rahaa ostaa niitä. Myös irtisanomiset lisääntyisivät kun yritykset haluavat pitää tuoton plussalla.

Tulevaisuuden todellista taloudellista tilannetta ei voida vielä tietää, koska talous on muuttuvaa ja se heijastuu myös muihin maihin ja heidän tilanteeseen. Tässäkin voimme vain ennustaa asioita ja ajan kanssa huomata miten ne todellisuudessa tapahtuvat.

Blogiteksti 2, Tommi Taimisto ja Heikki Laiho

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt (EK, KT, SAK ja STTK) ovat päässet sopuun uudesta eläkeuudistuksesta, jonka tarkoitus on tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Kyseinen uudistus on merkittävä Suomen kestävyysvajeen eheyttämiseksi. Eläkeuudistuksen tärkeimpiin muutoksiin kuului eläkeiän nostaminen. Vuoden 2017 alkuun suunniteltu uudistus nostaisi vanhuuseläkkeelle pääsyn alaikärajan 65 ikävuoteen. Nosto tapahtuu portaittain 3kuukauden sykleissä jokaista vuosiluokkaa kohden, alkaen vuonna 1955- syntyneistä. Täysin eläkeikäuudistus on saatu läpi vuoteen 2025 mennessä, jolloin vuonna 1962 syntyneet ovat saavuttaneet 65-vuoden eläkeiän.


Eläkeiän nosto ei ollut kuitenkaan ainoa muutos, mitä uuteen eläkeuudistukseen sisällytettiin. Entisen työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle luotiin työuraeläke, jota on mahdollista hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. Kuitenkin ehtona työuraeläkkeen saantiin edellytetään poikkeuksellisen fyysisesti tai henkisesti raastava työ. Myös nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja sen tilanne tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkkeeseen kuuluu mahdollisuus, jossa 61-vuotiaana voi ottaa maksuun 25- tai 50 % kertyneestä eläkkeestä. 

Kyseinen eläkeuudistusehdotus on osa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen viime vuonna sovittua rakennepoliittista ohjelmaa. Ehdotuksen yksi päätavoitteista on pyrkiä poistamaan julkisen talouden kestävyysvaje. Laskelmien mukaan uudistuksen toimiessa se pienentää julkisen talouden vajetta noin. 1,1%.

Helsingin Sanomien Klaus Welpin kirjoittamassa artikkelissa nousee ilmi Suomen julkisen talouden kestämätön pohja. Kirjoituksessa suurin huolen aihe on velkaantuminen, joka on kasvanut viimevuosina lähes 9miljardin euron vuosivauhdilla. Tämä herättää huolta varmasti monissa, ja huomiota velassa on etenkin velan kasvuvauhti; ei välttämättä määrä. 

Tulevat ongelmat taloudessa tulevat vaikeuttamaan lainsäädännön lupaavia palveluita ja etuuksia ilman, että velkaantuminen kasvaa kestämättömäksi, kertoo vakausyksikönpäällikkö Mikko Spolander. Ratkaisuksi kestävyysongelmiin Spolander tarjoaakin talouskasvua tai leikkauksia eli sopeutuksia. Spolander toteaakin tekstissä osuvasti lauseella: ’’Kasvun tie on kivuttomampi tie.’’

Yhdeksi Suomen valtion kipupisteeksi artikkeli nostaa myös Väestön ikääntymisen. Ikärakenne muuttuukin vuoteen 2030 asti niin voimakkaasti, että vanhusten määrä tulee nousemaan ja tarve työvoimaa kohden nousee. Kestävyyttä vaikeuttava asia on myös se, että vanhukset alkavat käyttämään yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, joka rasittaa valtion taloutta entisestään. Ratkaisuna kyseiseen ongelmaan toimiikin juuri tehty eläkeikäuudistus, jossa eläkeiän nosto pidentää, ja antaa valtiolle muutaman lisävuoden avun ennen eläkkeelle siirtymistä. Tänä aikana nuoriso pystyy kouluttautumaan, sekä ottamaan vanhemmilta jääneet työtehtävät itselleen. 

Kestävyysvajetta yritetään siis jatkuvasti ajaa alas, ja jatkossa esimerkiksi sote puolella huomiota kohdistetaan enemmän vaikuttavuuteen, eikä vain tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Kesäkuussa läpiajetun uuden sote-uudistuksen myötä pystytään terveyspalveluihin lisäämään työvoimaa, joka yhdessä palveluiden tuottavuuskasvun lisänä vaikuttaisi positiivisesti bruttokansantuotteeseen kasvattaen sitä 1,4%, eli 2,6miljardia euroa.



Blogikirjoitus 2 Tiina Pu ja Susanna He

Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman, että velkaantuminen pitkällä ajalla karkaa kestämättömälle uralle. Kestävyysvajeeseen vaikuttaa työllisyys ja talouden kasvu, palvelujen ja etuuksien tarpeen kasvu sekä julkisen talouden rakenteellinen tasapaino lähtötilanteessa.

Jos eläkeikä nousee, niin ihmiset ovat pidempään töissä. Toisaalta se tuo valtiolle tuloja, sillä työvoimaa riittää ja yritykset pystyvät tuottamaan hyödykkeitä, joita kuluttajat sitten ostavat. Näin ollen valtio saa rahaa ja bruttokansantuote nousee. Valtion ei tarvitse maksaa niin paljon eläkettä, sillä eläkkeellä olevien ihmisten määrä vähenee eläkeiän pitkittyessä. Eläkemaksunkaan ei pitäisi nousta hurjasti eläkeuudistuksen myötä, mutta toisaalta jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle on jäämässä paljon ihmisiä, silloin eläkemaksu saattaa nousta hieman. Eläkejärjestelmän uudistuksen ei uskota korottavan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menoja. Jos menot arvioidaan kuitenkin väärin, voin olla, että ihmisten fyysinen ja henkinen kunto joutuu rasitukseen eläkeiän pitkittyessä, jolloin esimerkiksi terveyspalveluita tarvitaan enemmän. Tällöin valtiolle koituu paljon menoja terveyspalveluiden ylläpidosta.

Uusi eläkeajan uudistus tulee voimaan vuonna 2017. Sen avulla pyritään hidastamaan velkaantumisnopeutta. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista sekä pidentää työuria, joiden avulla voidaan varmistaa riittävä eläketurva. Eläkeuudistus vaikuttaa työurien pidentymiseen ja siten kestävyysvajeeseen hyvin hitaasti. Paljon muita toimenpiteitä pitää nykyisen ja seuraavan hallituksen tehdä, jotta kestävyysvaje saadaan eliminoitua ja julkinen talous terveelle pohjalle. Työllisyyden kohentaminen ja työurien pidentäminen ovat ratkaisevassa asemassa. Ilman palkkaverotuksen keventämistä näissä tavoitteissa ei onnistuta. Uusi eläkeratkaisu jää hyödyttömäksi ilman isoa verouudistusta.

Työeläkeuudistus auttaa siinä, että pystymme rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut, kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee. Uudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta reilulla prosenttiyksiköllä. Uudistus pidentää mallissa erityisesti keskimääräistä pienempituloisten työuria. Sen seurauksena 55–68 -vuotiaiden palkkasumma ei kasva juuri yhtään. Tämä vähentää uudistuksen hyötyjä julkisen talouden kannalta.

Helsingin Sanomien artikkelissa Mikko Spolander kertoo keinoista, joilla Suomi pyrkii korjaamaan kestävyysvajetta. Yhtenä keinona olisi juuri eläkeuudistus eli nostaa eläkeikärajaa.

Negatiivisia puolia eläkeiän nostolla on se, että ihmiset joutuvat olemaan kauemmin töissä. Kun ihmiset ovat kauemmin töissä, se vaikuttaa heidän fyysiseen ja henkiseen kuntoonsa, aiheuttaen esimerkiksi sairauksia tai työuupumista. He eivät enää välttämättä jaksa työskennellä sen ikäisenä. Eläkeiän nostaminen voi lisätä ikääntyneiden työttömyyttä erityisesti aloilla, joilla on korkea irtisanomisriski. Myös tapaturmariski kasvaa työpaikoilla jos on ikääntynyt ihminen.

Kestävyysvajetta pyritään korjaamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvällä karsimisella. Sosiaali- ja terveyspalveluita karsitaan erityisesti pienimmistä kunnista ja tehdään terveydenhuoltopalveluliitoksia. Näin ollen toinen kunta voi tulla riippuvaiseksi kunnasta jossa terveyspalvelut ovat saatavilla. Esimerkiksi Iitti ja Lahti ovat hyvä esimerkki tästä.

Negatiivisia puolia karsimisella on paljon. Matkat terveyskeskuksiin ja sairaaloihin voivat olla hyvinkin pitkät, joka on huono juttu jos apua tarvitaan. Jotkut sairaalat ja terveyskeskukset ovat myös täyteen buukattuja, jolloin hoitoon pääsemisessä voi kestää kauan. Esimerkiksi leikkauksiin on hirveät jonot. Sosiaali- ja terveyspalveluiden karsiminen aiheuttaa myös työttömyyttä kyseisellä alalla. Osa ihmisistä jää työttömäksi, jos heidän työpaikka lakkautetaan. Työttömyys aiheuttaa erilaisia ongelmia.

Spolander kertoo kestävyysvajeen korjauskeinoksi myös kuntien tehtävien karsimisen. Näin ollen tehdään kuntaliitoksia.

Negatiivisia puolia tässä on esimerkiksi juuri ne kuntaliitokset ja palveluiden lakkauttamien. Esimerkiksi kirjastoja, työpaikkoja, kouluja tai terveyskeskuksia voidaan lakkauttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulu- ja työmatkat pitenevät sekä palveluihin on pidempi matka ja niitä on vaikeampi saada, jos palvelut siirtyvät toiseen kuntaan tai kaupunkiin. Kuntaliitosten myötä myös kuntavero voi nousta. Omaa kuntaa tai kaupunkia ei enää kannateta niin paljon, vaan toinen kunta saa kuluttajien rahat. Tämä on surullista!