Yhä useampi Etelä-Euroopan valtio on joutunut
tänä päivänä velkakriisien uhreiksi. Näitä maita on mm. Kreikka, Espanja ja
Portugali ja niille kaikille on yhteistä on valuutta euro.
Eurohan on valuutta, joka kelluu. Tämä tarkoittaa sitä, että euron arvo suhteessa muihin maailman valuuttoihin vaihtelee päivittäin. Euron kelluessa se voi devalvoitua, eli heiketä tai revalvoitua eli vahvistua, joka päivä. Devaltuvoitua se voi esimerkiksi silloin, kun taloustilanne heikkenee euroalueella nopeammin kuin muualla. Tai jos euroalueen korko on alhainen. Tällöom sijoittajien kiinnostus euron arvoon vähenee ja sen arvo laskee. Devaltumoitumista onkin pohdittu, että voisiko se auttaa Etelä-Euroopan velkakriisimaita.
Devalvoitumisen seurauksena yleensä euroalueen hinakilpailukyky paranee, koska vientihinnat laskevat ja vienti kasvaa. Tällöin velkakriisimaatkin saisivat ulkomaankaupan pyörimään mahdollisesti paremmin ja näin rahaa valtiolle. Vienti tuo paljon kansantalouteen tuloja.
Helsingin Sanomien, artikkelissa: Etelä-Euroopan kriisimaiden talous tarpoo tervassa, puhutaan todella suurista työttömiin kuuluvista luvuista. Esimerkiksi Espanjassa nuorista työttöminä on yli puolet ja maan koko työttömyys on 25%. Kun vienti paranisi saataisiin lisää työpaikkoja ihmisille ja näin työttömyyskin paranisi. Ja etenkin kun töihin otettaisiin nuoria, jotka varmasti olisivat ahkeria ja saisivat paljon työssään aikaseksi niin tuotteiden tuottokin olisi todella tehokasta.
Ja vaikka vienti vähenisi, viejä saa myynnistään entistä paremman tuoton, koska vientimaan valuutasta, esimerkiksi dollarista saa euroihin vaihdettuna entistä enemmän rahaa.
Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn puolestaan puhuu Taloussanomien artikkelissa Euro olikin ansa, että Kreikan ja Espanjan hintojen ja palkkojen tulisi laskea kolmanneksella, jotta ne voisivat olla kilpailukykyisiä, samoin kun Ranskan, joka ei toisaalta vielä ole kriisimaaksi leimautunut tarvitsi liki neljänneksen devalvaation.
Devalvaation suotuisat vaikutukset häviävät muutamassa vuodessa, mutta siihen mennessä kriisimaidentalous olisi jo luultavasti vankemmassa ja tasaisemmassa asemassa. Olisi myös varmasti keksitty muita leikkauskohteita mistä rahaa voitaisiin säästää tai ratkaisua jolla pysyttäisiin kansainvälisessä talouskilpailussa mukana. Devalvaatio toisi ainakin hetkeksi aikaa ja parannusta miettiä valtion tulevaisuuden parantamismahdollisuuksia ja saisi kansalaiset uskomaan parempaan heidän saadessa töitä.
Ja kuten Sinnkin artikkelissa sanoo niin Irlanti on yksi hyvä esimerkkivaltio, joka on devalvoitumisen ansiosta parantanut maan rahatilannetta. Joten devalvoitumisesta on myös todistettaessa positiivisia vaikutuksia ja parannuksia.
Toinen keino, jonka ollaan pohdittu auttavan Etelä-Euroopan kriisimaita on turvautuminen EVM:mmään eli Euroopan varausmekanismiin, joka on perustettu eurovaltioiden väliseksi rahoitusvälineeksi ja sitä käytetään euroalueen talouskriisin hallinoimiseen. Se voi antaa kriisimaille hätäapua ja tarjota myös ennaltaehkäisevää rahoitusapua. Se voi myös ostaa kriisimaiden lainoja markkinoilta.
Esimerkiksi, jos Espanja tukeutuisi EVM:mmään niin saataisiin maan velkakriisiä lievitettyä monin tavoin,
Espanjassa on paljon työttömiä, kuten jo aijemmin tuli ilmi. Kun saataisiin lisää rahaa voitaisiin etenkin nuorille saada lisää työpaikkoja. Pystyttäisiin perustamaan uusia yrityksiä, ja samoin voitaisiin antaa nuorille mahdollisuus näyttää mihin he kykenevät ja kuinka tehokkaita he olisivatkaan myymään ja investoimaan tavaroita ja asioita. Nuorissa on tulevaisuus, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja siksi olisi hyvä panostaa etenkin heidän työllistymiseen ja opiskelumahdollisuuksiin. He ovat usein juuri kouluttautuneita, joten heillä on uusinta tietoa ja taitoa. Lisäksi heidän fyysinenkin kunto on myös yleensä parempi kuin vanhojen työntekijöiden.
Voitaisiin myös panostaa nuorten opiskelumahdollisuuksiin entistä enemmän, kuten antamalla erilaisia opintotukia. Nuoret kerkeisivät kouluttautua hyvin ja olisivat näin valmiimpia työelämään. Heitä myös varmasti haluttaisiinkin entistä enemmän eri työtehtäviin kun koulutustaustakin olisi korkea ja hyvä. On puhuttu että yleensä onkin niin, että jos nuorena ei pääse töihin niin vaikeuttaa se myös vanhempana töihin pääsemistä. Eli jos nuoret saisivat suh nopesti työtä opiskelujen pääätyttyä ehkäisisi se myös tulevaisuudessa työttömyyttä.
Myös ihmisten muuttaminen maasta pois vähenisi kun ihmisillä olisi töitä kotimaassaan, eikä niiden tarvitsisi lähtä etsimään niitä ulkomailta.
Aijjemmin mainitsemassani Helsingin artikkelissa kerrottiin myös Espanjan sisäpolitiikasta, kuinka vauraampi Pohjoinen joutuu elättämään köyhää Etelää. Työllistymistä voitaisiinkin yrittää lisätä ensin etenkin maan Eteläisiin osiin ja keksiä erilaisia yrityksiä, joilla saataisiin tasoitettua maan sisäistä varautta. Kun ihmisillä olisi työtä maan sisäpolitiikkakin rauhoituisi ainakin osaltaan ja Etelä- ja Pohjois-Espanja tulisi paremmin toimeen keskenään. Tällöin myöskään eri maakunnilla ei olisi halua itsenäistyä.
Espanjan hyvä puoli on se, että ulkomaalaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita siitä. Espanja saa paljon voittoa turismista sekä pienistä tuotantokustannuksista. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Ranska, Italia, Saksa, Portugali ja Britannia. Näistä Portugali ja Italia ovat kriisimaita, joten kun yhden kriisimaan tilanne helpottuisi niin se heijastuisi mahdollisesti myös positiivisesti myös muihin kriisimaihin. Etenkin Portugali on hyvin riippumainen naapurimaa Espanjassa eli kun Espanjan tilanne paranisi niin varmasti Portugalissakin velkakriisi ainakin lievenisi.
Kun työllisyys lisääntyisi saisi Espanja lisää veroja, niin voisi se parantaa julkisen sektorin menoja. Tämä miellyttäisi varmasti koko Espanjaa, kun olisi varaa panostaa julkisen sektorin eri palveluihin, ja heijastuisi varmasti positiivisesti myös Espanjan sisäpolitiikkaan.
Etelä-Euroopan kriisimaiden tilanteen ratkaisuksi ei ole olemassa yhtä ja selkeää keinoa jolla niiden tilanne saataisiin kuntoon, vaan on keksittävä monia eri vaihtoehtoja ja löydettävä sieltä parhaiten vaikuttavat tavat. Kriisimaiden parantaminen on myös pitkä ja vuosia vievä prosessi, jonka aikana euron arvo maailmalla kerkeää kellua niin suuntaan kuin toiseenkin, joten tilanteen korjaaminen ei ole helppoa. Positiivista on kuitenki se, että moni Euroopan valtio on valmis auttamaan kriisimaita ja keksimään keinoja joilla tilanne saadaan korjatuksi. Yhteistyö kantaa varmasti ajan kuluessa voimaa ja hyviä tulevaisuuden näkymiä.
Eurohan on valuutta, joka kelluu. Tämä tarkoittaa sitä, että euron arvo suhteessa muihin maailman valuuttoihin vaihtelee päivittäin. Euron kelluessa se voi devalvoitua, eli heiketä tai revalvoitua eli vahvistua, joka päivä. Devaltuvoitua se voi esimerkiksi silloin, kun taloustilanne heikkenee euroalueella nopeammin kuin muualla. Tai jos euroalueen korko on alhainen. Tällöom sijoittajien kiinnostus euron arvoon vähenee ja sen arvo laskee. Devaltumoitumista onkin pohdittu, että voisiko se auttaa Etelä-Euroopan velkakriisimaita.
Devalvoitumisen seurauksena yleensä euroalueen hinakilpailukyky paranee, koska vientihinnat laskevat ja vienti kasvaa. Tällöin velkakriisimaatkin saisivat ulkomaankaupan pyörimään mahdollisesti paremmin ja näin rahaa valtiolle. Vienti tuo paljon kansantalouteen tuloja.
Helsingin Sanomien, artikkelissa: Etelä-Euroopan kriisimaiden talous tarpoo tervassa, puhutaan todella suurista työttömiin kuuluvista luvuista. Esimerkiksi Espanjassa nuorista työttöminä on yli puolet ja maan koko työttömyys on 25%. Kun vienti paranisi saataisiin lisää työpaikkoja ihmisille ja näin työttömyyskin paranisi. Ja etenkin kun töihin otettaisiin nuoria, jotka varmasti olisivat ahkeria ja saisivat paljon työssään aikaseksi niin tuotteiden tuottokin olisi todella tehokasta.
Ja vaikka vienti vähenisi, viejä saa myynnistään entistä paremman tuoton, koska vientimaan valuutasta, esimerkiksi dollarista saa euroihin vaihdettuna entistä enemmän rahaa.
Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn puolestaan puhuu Taloussanomien artikkelissa Euro olikin ansa, että Kreikan ja Espanjan hintojen ja palkkojen tulisi laskea kolmanneksella, jotta ne voisivat olla kilpailukykyisiä, samoin kun Ranskan, joka ei toisaalta vielä ole kriisimaaksi leimautunut tarvitsi liki neljänneksen devalvaation.
Devalvaation suotuisat vaikutukset häviävät muutamassa vuodessa, mutta siihen mennessä kriisimaidentalous olisi jo luultavasti vankemmassa ja tasaisemmassa asemassa. Olisi myös varmasti keksitty muita leikkauskohteita mistä rahaa voitaisiin säästää tai ratkaisua jolla pysyttäisiin kansainvälisessä talouskilpailussa mukana. Devalvaatio toisi ainakin hetkeksi aikaa ja parannusta miettiä valtion tulevaisuuden parantamismahdollisuuksia ja saisi kansalaiset uskomaan parempaan heidän saadessa töitä.
Ja kuten Sinnkin artikkelissa sanoo niin Irlanti on yksi hyvä esimerkkivaltio, joka on devalvoitumisen ansiosta parantanut maan rahatilannetta. Joten devalvoitumisesta on myös todistettaessa positiivisia vaikutuksia ja parannuksia.
Toinen keino, jonka ollaan pohdittu auttavan Etelä-Euroopan kriisimaita on turvautuminen EVM:mmään eli Euroopan varausmekanismiin, joka on perustettu eurovaltioiden väliseksi rahoitusvälineeksi ja sitä käytetään euroalueen talouskriisin hallinoimiseen. Se voi antaa kriisimaille hätäapua ja tarjota myös ennaltaehkäisevää rahoitusapua. Se voi myös ostaa kriisimaiden lainoja markkinoilta.
Esimerkiksi, jos Espanja tukeutuisi EVM:mmään niin saataisiin maan velkakriisiä lievitettyä monin tavoin,
Espanjassa on paljon työttömiä, kuten jo aijemmin tuli ilmi. Kun saataisiin lisää rahaa voitaisiin etenkin nuorille saada lisää työpaikkoja. Pystyttäisiin perustamaan uusia yrityksiä, ja samoin voitaisiin antaa nuorille mahdollisuus näyttää mihin he kykenevät ja kuinka tehokkaita he olisivatkaan myymään ja investoimaan tavaroita ja asioita. Nuorissa on tulevaisuus, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja siksi olisi hyvä panostaa etenkin heidän työllistymiseen ja opiskelumahdollisuuksiin. He ovat usein juuri kouluttautuneita, joten heillä on uusinta tietoa ja taitoa. Lisäksi heidän fyysinenkin kunto on myös yleensä parempi kuin vanhojen työntekijöiden.
Voitaisiin myös panostaa nuorten opiskelumahdollisuuksiin entistä enemmän, kuten antamalla erilaisia opintotukia. Nuoret kerkeisivät kouluttautua hyvin ja olisivat näin valmiimpia työelämään. Heitä myös varmasti haluttaisiinkin entistä enemmän eri työtehtäviin kun koulutustaustakin olisi korkea ja hyvä. On puhuttu että yleensä onkin niin, että jos nuorena ei pääse töihin niin vaikeuttaa se myös vanhempana töihin pääsemistä. Eli jos nuoret saisivat suh nopesti työtä opiskelujen pääätyttyä ehkäisisi se myös tulevaisuudessa työttömyyttä.
Myös ihmisten muuttaminen maasta pois vähenisi kun ihmisillä olisi töitä kotimaassaan, eikä niiden tarvitsisi lähtä etsimään niitä ulkomailta.
Aijjemmin mainitsemassani Helsingin artikkelissa kerrottiin myös Espanjan sisäpolitiikasta, kuinka vauraampi Pohjoinen joutuu elättämään köyhää Etelää. Työllistymistä voitaisiinkin yrittää lisätä ensin etenkin maan Eteläisiin osiin ja keksiä erilaisia yrityksiä, joilla saataisiin tasoitettua maan sisäistä varautta. Kun ihmisillä olisi työtä maan sisäpolitiikkakin rauhoituisi ainakin osaltaan ja Etelä- ja Pohjois-Espanja tulisi paremmin toimeen keskenään. Tällöin myöskään eri maakunnilla ei olisi halua itsenäistyä.
Espanjan hyvä puoli on se, että ulkomaalaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita siitä. Espanja saa paljon voittoa turismista sekä pienistä tuotantokustannuksista. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Ranska, Italia, Saksa, Portugali ja Britannia. Näistä Portugali ja Italia ovat kriisimaita, joten kun yhden kriisimaan tilanne helpottuisi niin se heijastuisi mahdollisesti myös positiivisesti myös muihin kriisimaihin. Etenkin Portugali on hyvin riippumainen naapurimaa Espanjassa eli kun Espanjan tilanne paranisi niin varmasti Portugalissakin velkakriisi ainakin lievenisi.
Kun työllisyys lisääntyisi saisi Espanja lisää veroja, niin voisi se parantaa julkisen sektorin menoja. Tämä miellyttäisi varmasti koko Espanjaa, kun olisi varaa panostaa julkisen sektorin eri palveluihin, ja heijastuisi varmasti positiivisesti myös Espanjan sisäpolitiikkaan.
Etelä-Euroopan kriisimaiden tilanteen ratkaisuksi ei ole olemassa yhtä ja selkeää keinoa jolla niiden tilanne saataisiin kuntoon, vaan on keksittävä monia eri vaihtoehtoja ja löydettävä sieltä parhaiten vaikuttavat tavat. Kriisimaiden parantaminen on myös pitkä ja vuosia vievä prosessi, jonka aikana euron arvo maailmalla kerkeää kellua niin suuntaan kuin toiseenkin, joten tilanteen korjaaminen ei ole helppoa. Positiivista on kuitenki se, että moni Euroopan valtio on valmis auttamaan kriisimaita ja keksimään keinoja joilla tilanne saadaan korjatuksi. Yhteistyö kantaa varmasti ajan kuluessa voimaa ja hyviä tulevaisuuden näkymiä.
Käytät tekstissäsi hyvin käsitteitä ja tiedät mistä puhut. Aloituskappaleessa alustat tekstiä hyvin ja lopetuskappaleessa kokoat pienen ja tiiviin paketin tilanteesta. Kerrot hyvin laajasti devalvaation seurauksista kriisimaille ja erittelet hyvin eri keinoja Espanjan taloustilanteen pelastamiseksi. Teksti on hyvää ja selkeästi jaoteltu kappaleisiin, joka helpottaa tekstin lukemista ja ymmärtämistä. Hyvää työtä! (:
VastaaPoista