torstai 30. lokakuuta 2014

Blogiteksti 2, Tommi Taimisto ja Heikki Laiho

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt (EK, KT, SAK ja STTK) ovat päässet sopuun uudesta eläkeuudistuksesta, jonka tarkoitus on tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Kyseinen uudistus on merkittävä Suomen kestävyysvajeen eheyttämiseksi. Eläkeuudistuksen tärkeimpiin muutoksiin kuului eläkeiän nostaminen. Vuoden 2017 alkuun suunniteltu uudistus nostaisi vanhuuseläkkeelle pääsyn alaikärajan 65 ikävuoteen. Nosto tapahtuu portaittain 3kuukauden sykleissä jokaista vuosiluokkaa kohden, alkaen vuonna 1955- syntyneistä. Täysin eläkeikäuudistus on saatu läpi vuoteen 2025 mennessä, jolloin vuonna 1962 syntyneet ovat saavuttaneet 65-vuoden eläkeiän.


Eläkeiän nosto ei ollut kuitenkaan ainoa muutos, mitä uuteen eläkeuudistukseen sisällytettiin. Entisen työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle luotiin työuraeläke, jota on mahdollista hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. Kuitenkin ehtona työuraeläkkeen saantiin edellytetään poikkeuksellisen fyysisesti tai henkisesti raastava työ. Myös nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja sen tilanne tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkkeeseen kuuluu mahdollisuus, jossa 61-vuotiaana voi ottaa maksuun 25- tai 50 % kertyneestä eläkkeestä. 

Kyseinen eläkeuudistusehdotus on osa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen viime vuonna sovittua rakennepoliittista ohjelmaa. Ehdotuksen yksi päätavoitteista on pyrkiä poistamaan julkisen talouden kestävyysvaje. Laskelmien mukaan uudistuksen toimiessa se pienentää julkisen talouden vajetta noin. 1,1%.

Helsingin Sanomien Klaus Welpin kirjoittamassa artikkelissa nousee ilmi Suomen julkisen talouden kestämätön pohja. Kirjoituksessa suurin huolen aihe on velkaantuminen, joka on kasvanut viimevuosina lähes 9miljardin euron vuosivauhdilla. Tämä herättää huolta varmasti monissa, ja huomiota velassa on etenkin velan kasvuvauhti; ei välttämättä määrä. 

Tulevat ongelmat taloudessa tulevat vaikeuttamaan lainsäädännön lupaavia palveluita ja etuuksia ilman, että velkaantuminen kasvaa kestämättömäksi, kertoo vakausyksikönpäällikkö Mikko Spolander. Ratkaisuksi kestävyysongelmiin Spolander tarjoaakin talouskasvua tai leikkauksia eli sopeutuksia. Spolander toteaakin tekstissä osuvasti lauseella: ’’Kasvun tie on kivuttomampi tie.’’

Yhdeksi Suomen valtion kipupisteeksi artikkeli nostaa myös Väestön ikääntymisen. Ikärakenne muuttuukin vuoteen 2030 asti niin voimakkaasti, että vanhusten määrä tulee nousemaan ja tarve työvoimaa kohden nousee. Kestävyyttä vaikeuttava asia on myös se, että vanhukset alkavat käyttämään yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, joka rasittaa valtion taloutta entisestään. Ratkaisuna kyseiseen ongelmaan toimiikin juuri tehty eläkeikäuudistus, jossa eläkeiän nosto pidentää, ja antaa valtiolle muutaman lisävuoden avun ennen eläkkeelle siirtymistä. Tänä aikana nuoriso pystyy kouluttautumaan, sekä ottamaan vanhemmilta jääneet työtehtävät itselleen. 

Kestävyysvajetta yritetään siis jatkuvasti ajaa alas, ja jatkossa esimerkiksi sote puolella huomiota kohdistetaan enemmän vaikuttavuuteen, eikä vain tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Kesäkuussa läpiajetun uuden sote-uudistuksen myötä pystytään terveyspalveluihin lisäämään työvoimaa, joka yhdessä palveluiden tuottavuuskasvun lisänä vaikuttaisi positiivisesti bruttokansantuotteeseen kasvattaen sitä 1,4%, eli 2,6miljardia euroa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti