Kauppakonserni Kesko, Tietotekniikkapalvelu Tieto, Microsoft
ja Valio ovat joutuneet aloittamaan yt-neuvottelut, eli ne joutuvat vähentämään
työvoimaansa. Vähennyksiin yrityksillä on erilaisia syitä. Kesko on sanonut,
että se haluaa rakentaa kilpailukykyisempää monikanavaista käyttötavarakauppaa.
Tällöin lisätuloja tähän karsitaan työvoiman vähennyksellä. Valion syynä yt-neuvotteluille
on puolestaan se, että sen teollisuustuotteiden hintataso on romahtanut
maailmanmarkkinoilla, suomalaisten ostokysyntä on vähentynyt sekä sillä on
tuontikielto Venäjälle.
Sitä, miten yt-neuvottelut vaikuttavat talouskasvuun, ei voi
tässä vaiheessa vielä sanoa. Työvoiman vähentyessä tuotanto voi hidastua tai se
ei ole yhtä tehokasta. Tällöin talouskasvu voi hidastua kun hyödykkeitä ei
saada myydyksi samalla lailla kuin ennen. Toisaalta voi myös käydä niinkin että
tuottavuus paranee. Se selviää katsomalla paljon yksi työntekijä tuottaa
hyödykettä tietyssä aikayksikössä. Jos työntekijä tuottaa hyödykkeitä paljon
voi tuotettujen hyödykkeiden määrä yrityksessä myös moninkertaistua. Yleensä
kuitenkin tämän kaltaisissa tapauksissa uskoisin että tuotanto hidastuisi
ainakin joksikin aikaa ja silloin talouskasvukin hidastuisi.
Samoin irtisanomisen seurauksia kansantalouteen ei voida
vielä tässä vaiheessa tietää, mutta voidaan tehdä erilaisia päätelmiä. Jos
tuotteita ei saada tuotetuksi samalla tavalla kuin ennen ei rahakaan tällöin
liiku, koska kuluttajat eivät pysty ostamaan tuotetta. Tämä voi lisätä valtion
sisäisiä ongelmia enemmän. Yritykset saattavat joutua pyytämään lainoja tai
pahimmassa tapauksessa ne ajautuvat konkurssiin, jos irtisanomiset eivät auta
rahatilannetta yrityksen sisällä. Myös työttömien määrä lisääntyy kun monia
työläisiä irtisanotaan. Työttömät vievät valtionrahoja sillä ne tarvitsevat
erilaisia tukia. Työttömyys heijastuu usein suuremmalle alueelle valtion
sisällä kun sen uskoisi. Keskokin kertoi, että pyrkii irtisanomaan jopa 230
työntekijää. Microsoft puolestaan kertoi että pyrkii enintään irtisanomaan 1100
työntekijää. Valtion sisäinen talous voi kokea suuremmankin heilahduksen jos
useampi suuryritys on rahapulassa samaan aikaan. Lisäksi jos työttömien määrä
lisääntyy huomattavasti vaikuttaa sekin valtion menoihin. Rahaa on tällöin
valtiolla vähemmän ja se voi heijastua vähennyksiin esimerkiksi julkisilla
sektoreilla.
Kansantalous on hyvin riippuvainen talouskasvuun, eli jos
yt-neuvotteluilla onkin positiivinen vaikutus talouskasvuun, niin on sillä myös
hyvä vaikutus kansantalouteen. Jos talouskasvu ei horju niin
kansantaloudellakaan ei ole hätää, koska rahan kulku valtion sisällä jatkuu
normaalisti. Rahan määrä saattaa jopa lisääntyä valtiossa, jolloin sillä olisikin
myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi julkisten palveluiden tehostamiseen ja
parantamiseen. Tämä vaikuttaa kuitenkin myös päinvastoin, eli jos yt-neuvotteluilla
on negatiivinen vaikutus talouskasvuun vaikuttaa ne myös negatiivisesti
kansantalouteen.
Helsingin Sanomien artikkelissa: Suomen talouden vaatimaton
vauhti säikäytti, kertoo kuluttajien näkemyksiä Suomen talouteen. Huono talouskasvu
aiheuttaa epävarmuutta. Artikkelissa käy hyvin ilmi työttömyyden pelko
yt-neuvotteluiden yhteydessä. Jos ihmisillä ei ole työtä, ei heillä ole silloin
rahaakaan, jolla he voisivat ostaa erilaisia tuotteita. Suuri työttömyyden
määrä heijastuu siis eri tuotteiden myyntituloihin ja tällöin eri yritysten
kannattavuuteen. Kauppiaat joutuvat myymään tuotteitaan halvalla, jotta kuluttajat
ostaisivat niitä, mutta silloinkin yritys itse voi jäädä paljonkin tappiolle. Myös
ravintoloissa ja elokuvissa käynti voi myöskin laskea huomattavasti
talouskasvun laskiessa, koska kuluttajat pelkäävät tuhlata rahojaan niin
sanotusti turhiin asioihin. Heidän taloutensa on epävarmaa, joten he ovat
säästäväisiä ja pohtivat tarkasti mihin muuhun kun elintärkeisiin asioihin he
rahansa laittavat. Artikkelin mukaan kuluttajat eivät usko talouden kasvuun
ihan äkkiä, joten he voivat pitäytyä säätäväisellä linjalla pitempääkin, mikä
ei olisi kansantalouden kannalta hyvä asia.
Kansantalous laskee tällöin kun raha ei liiku. Kuluttajat
eivät saa ostetuksi tuotteita eivätkä yrittäjät saa myydyksi niitä. Tämä johtaa
taas yritysten konkursseihin ja työttömyyden lisäämiseen entisestään. Tarvittaisiin
siis lisää työpaikkoja kuluttajille ja talouskasvu kasvamaan, jotta raha
saataisiin jälleen liikkumaan. Silloin kuluttajat uskaltaisivat ostaa eri
hyödykkeitä, eivätkä yritykset ajautuisi konkurssiin.
Todella hyvä teksti! Selkeästi jäsennelty, jonka takia helppo lukea. Tekstillä on myös pituutta sopivasti ja asioita on myös vertailtu ja eritelty hyvin! :)
VastaaPoista