Tehtävä 1
Helsingin sanomat ovat uutisoineet suomalaisista suuryrityksistä Kesko, Tieto, Valio ja Microsoft, jotka kaikki ovat joutuneet aloittamaan yt-neuvottelut. Yritykset joutuvat lähitulevaisuudessa vähentämään rajustikin henkilöstömääräänsä erinäisten komplikaatioiden vuoksi ja tällä tulee olemaan vaikutuksensa Suomen kansantalouteen.
Kauppakonserni Keskon kohdalla neuvottelut voivat johtaa enimmillään 230:nen työpaikan vähentämiseen. Vähentämisen syyksi on mainittu ainakin tavoite kasvattaa liikevoittoa heidän käymässään liikevaihdossa. Henkilöstön karsiminen pysäyttää talouskasvun, sillä työttömänä ihminen tulee valtiollekin kalliimmaksi tämän tarviessa enemmän tukia. Myöskin kulutus kärsii, joka tietysti vaikuttaa kaikkiin kulutustuotteisiin ja palveluihin. Suomen kansantalouteen tällä on myös negatiivinen vaikutus, koska velat lisääntyvät ja ulkomaankauppa hidastuu.
Myöskään tietotekniikkapalveluyritys Tiedolla ei hyvin pyyhi, kun henkilöstön leikkausmäärä enimmillään saattaa olla jopa 350 henkilöä. Työpaikkojen vähennystarve maailmalla on yhteensä 950, mikä tarkoittaa sitä, että myös Keski-Euroopassa ja Aasiassa jäisi monia ihmisiä vaille töitä. Tällöin vaikutukset ovat laajempikantoisia ja koskevat myös muiden maiden kansantaloutta. Ulkomaankaupan, eli tuonnin ja viennin väheneminen näkyy silloin Suomenkin taloudessa.
Valion yt-neuvottelut taas koskevat jopa 210:tä työntekijää. Syitä neuvotteluihin on muun muassa Venäjän tuontikielto, mikä tarkoittaa, että vaikutukset ovat globaalisia. Myös suomalaisten heikentynyt ostovoima kertoo Suomen tilanteesta, missä yksilöiden heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa jo maailmantalouteenkin.
Microsoftin osalta neuvottelut ovat jo päättyneet ja jopa 1050 ihmistä jää vaille työtä Suomen alueella. Koska Microsoft osti tappiollisen Nokian, 4700 suomalaista kuitenkin saa sen kautta uuden tulonlähteen. Maailmanlaajuisesti Nokia työllistää 25 000 ihmistä.
Tehtävä 2
Helsingin sanomat ovat uutisoineet suomalaisista suuryrityksistä Kesko, Tieto, Valio ja Microsoft, jotka kaikki ovat joutuneet aloittamaan yt-neuvottelut. Yritykset joutuvat lähitulevaisuudessa vähentämään rajustikin henkilöstömääräänsä erinäisten komplikaatioiden vuoksi ja tällä tulee olemaan vaikutuksensa Suomen kansantalouteen.
Kauppakonserni Keskon kohdalla neuvottelut voivat johtaa enimmillään 230:nen työpaikan vähentämiseen. Vähentämisen syyksi on mainittu ainakin tavoite kasvattaa liikevoittoa heidän käymässään liikevaihdossa. Henkilöstön karsiminen pysäyttää talouskasvun, sillä työttömänä ihminen tulee valtiollekin kalliimmaksi tämän tarviessa enemmän tukia. Myöskin kulutus kärsii, joka tietysti vaikuttaa kaikkiin kulutustuotteisiin ja palveluihin. Suomen kansantalouteen tällä on myös negatiivinen vaikutus, koska velat lisääntyvät ja ulkomaankauppa hidastuu.
Myöskään tietotekniikkapalveluyritys Tiedolla ei hyvin pyyhi, kun henkilöstön leikkausmäärä enimmillään saattaa olla jopa 350 henkilöä. Työpaikkojen vähennystarve maailmalla on yhteensä 950, mikä tarkoittaa sitä, että myös Keski-Euroopassa ja Aasiassa jäisi monia ihmisiä vaille töitä. Tällöin vaikutukset ovat laajempikantoisia ja koskevat myös muiden maiden kansantaloutta. Ulkomaankaupan, eli tuonnin ja viennin väheneminen näkyy silloin Suomenkin taloudessa.
Valion yt-neuvottelut taas koskevat jopa 210:tä työntekijää. Syitä neuvotteluihin on muun muassa Venäjän tuontikielto, mikä tarkoittaa, että vaikutukset ovat globaalisia. Myös suomalaisten heikentynyt ostovoima kertoo Suomen tilanteesta, missä yksilöiden heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa jo maailmantalouteenkin.
Microsoftin osalta neuvottelut ovat jo päättyneet ja jopa 1050 ihmistä jää vaille työtä Suomen alueella. Koska Microsoft osti tappiollisen Nokian, 4700 suomalaista kuitenkin saa sen kautta uuden tulonlähteen. Maailmanlaajuisesti Nokia työllistää 25 000 ihmistä.
Tehtävä 2
Helsingin sanomien artikkelista ilmenee selkeästi suomalaisten kuluttajien epävarmuus talouskasvua kohtaan. Työttömyyden lisääntymisestä ollaan huolissaan, eikä verojen kiristyminenkään tilannetta paranna. Ekonomisti Pasi Sorjonen listaa huonon talouskasvun näkyvimmiksi syiksi sen, etteivät ihmiset enää käy yhtä paljon ravintoloissa, ja kiinnittävät enemmän huomiota elintarvikeostoksilla siihen, että valitsevat edullisempia tuotteita. Myös vaatteiden myynti on Sorjosen mukaan hiljentynyt.
Kuluttajien heikentynyt luottamus taloutta kohtaan tietää ongelmia. Säästäminen hyödykkeiden ostossa tarkoittaa vähemmän tuottoja yrityksille, mikä taas ajaa ne pahimmassa tapauksessa konkurssiin ja moni ihminen jää työttömäksi. Näin ollen valtio saa lisäkustannuksia ja kansantalous heikkenee.
Kuluttajien heikentynyt luottamus taloutta kohtaan tietää ongelmia. Säästäminen hyödykkeiden ostossa tarkoittaa vähemmän tuottoja yrityksille, mikä taas ajaa ne pahimmassa tapauksessa konkurssiin ja moni ihminen jää työttömäksi. Näin ollen valtio saa lisäkustannuksia ja kansantalous heikkenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti